Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Oikaisuvaatimus Roukon yhtenäiskoulun rehtorin vaalista hylättiin lautakunnassa äänestyksen jälkeen – "Virkaa täyttävällä on laaja harkintavalta"

Valkeakosken koulutus- ja hyvinvointilautakunta hylkäsi keskiviikkoiltana Roukon yhtenäiskoulun rehtorin vaalia koskevan oikaisuvaatimuksen äänestyksen jälkeen. Kokouksessa jäsen Jarkko Petäjistö (sit) ehdotti jäsen Anne Rikassaaren (ps) kannattamana, että oikaisuvaatimuksen pohjalta virkavaali kumotaan ja asia käsitellään uudelleen lautakunnassa. Vastaehdotusta perusteltiin sillä, että oikaisuvaatimuksen mukaisesti pätevintä hakijaa ei ole valittu. Samalla ehdotettiin, että virkaan valitaan filosofian maisteri Marko Tuominen . Oikaisuvaatimuksessa oli nimittäin ihmetelty, miten tämä 17 vuotta yläkoulun rehtorina ja uuden Tyryn koulun suunnitteluun ja toteutukseen osallistunut sekä rakentamisen ajan evakkojärjestelyt suunnitellut henkilö voitiin sivuuttaa. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava päätösehdotus, käytiin äänestys. Se suoritettiin kättennostolla. Esittelijän ehdotuksen puolesta annettiin seitsemän jaa-ääntä (Sari Ilovuori, Sari Slawuta, Marko Itkonen, Joni Kumlander, Esko Korkeakoski, Veera Kiretti ja Michaela Palmberg) ja kolme ei-ääntä (Petri Nieminen, Jarkko Petäjistö ja Anne Rikassaari). Lisäksi yksi äänesti tyhjää (Ari-Pekka Tynskä), joten esittelijän ehdotus tuli lautakunnan päätökseksi ja oikaisuvaatimus tuli hylätyksi kaikilta osin perusteettomana. Käsitely ei koskenut sitä, kuka tulisi valita Kokouksessa tehtyyn kannatettuun muutosesityksen sisältyneellä ehdotuksella siitä, kuka tulisi valita, ei tosiasiassa ollut merkitystä tässä yhteydessä, sanoo esittelijänä toiminut Valkeakosken sivistystoimenjohtaja Markku Valkamo . Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että lautakunnan käsittely koski ainoastaan oikaisupyyntöä eikä sitä, kuka tulisi valita. Lautakunta perustelee päätöstä hylätä oikaisuvaatimus sillä, että hakijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien arvioinnin perusteella on mahdollista valita kelpoisvaatimukset täyttävistä muukin kuin korkeimmin koulutettu tai kokenein. Tässä lautakunta vetoaa lakiin. Lautakunnan mukaan virkaa täyttävällä toimielimellä tai viranhaltijalla on laaja harkintavalta. Kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista voidaan valita haastattelun ja ansiovertailuun perustuvan kokonaisarvion nojalla. Lisäksi lautakunta toteaa, että Roukon yhtenäiskoulun rehtorin virkaan edellytettävät keskeiset osaamistekijät mainittiin jo hakuilmoituksessa. Niitä sitten peilattiin hakijoiden haastattelussa sekä henkilöarvioinnissa ilmi tulleisiin ominaisuuksiin. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei lautakunta virkavaalia suorittaessaan toiminut vastoin lakia eikä myöskään vastoin hyvää hallintotapaa. Oikaisuvaatimuksessaan Teuvo Nieminen ja Hannu Viitaniemi sen sijaan katsoivat, ettei lautakunta ollut huolellinen valinnassa eikä valmistelussa. Viitaniemellä itsellään on yläkoulun rehtorin tausta Naakasta. Nieminen allekirjoitti oikaisuvaatimuksen valtuutettuna. Niemisen ja Viitaniemen mukaan hakijoiden koulutus- ja työkokemustiedot olivat esillä vasta kokouksessa, missä rehtori valittiin. Esityslista oli kuitenkin liitteineen jaettu sähköisenä hyvissä ajoin. Hakijoita oli 16, seitsemän pääsi haastatteluun ja kolme soveltuvuusarvioon Lautakunnalle asiaa valmistelleet viranhaltijat vakuuttivat, että haastatteluun kutsuttiin sekä naisia että miehiä erilaisin kokemustaustoin ja kaikki haastateltiin yhdenvertaisesti. Oikaisuvaatimuksessa arvosteltiin lautakuntaa junttaamisesta, paikallisen kokeneen mieshakijan syrjinnästä, alakoulutaustaisten naisten suosimisesta ja poliittisesta päätöksestä. Virkaa haki 16 henkilöä. Seitsemän kutsuttiin haastatteluun, mutta yksi peruutti hakemuksensa. Soveltuvuusarviointiin pääsi kolme henkilöä, joista yksi tuli valituksi. Lautakunnalle perusteltiin listan tekstissä, että valitulla Anne Saarella on laaja ja monipuolinen johtajakokemus opetusalalta ja laajin kokemusta koulun toimintakulttuurin muutoksesta. Luottamushenkilöille myös selvitettiin, että yhdeksänvuotinen peruskoulu ei enää edes virallisesti jakaudu ala- ja yläasteeseen ja rehtoriksi voitiin valita yhtä lailla 1-6-luokkien, 7-9-luokkien koulussa toiminut tai lukiotaustainenkin hakija.