Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

70 vuotta täyttävä Pekka Järvinen on taistellut pallosta niin politiikassa kuin kentälläkin – Yksi kova paikka on jäänyt mieleen

Paljasjalkainen valkeakoskelainen Pekka "Kottara" Järvinen on ollut yli 11 vuotta Valkeakosken kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin puheenjohtaja ja paljon muuta. Kottara on Järvisen lempinimi, jonka kaikki tuntevat Valkeakoskella. Katsastimme Koskissa Kottara Järvisen mielimaisemia. ´ Ajamme ensin Apian urheilukentälle. Apia ja sen ympäristö on Kottaralle rakas paikka, hänen mielimaisemansa. Apia on Valkeakosken työväen urheiluseuran Koskenpoikien kotikenttä, ja jalkapalloilija Kottara Järvinen on sen kasvatti. Kentällä hän rymisti vihreä paita hulmuten silmät kiinni ja potki kaikkea, mikä liikkui. Hänestä tulikin erotuomari ja kaikkien erotuomareiden tarkkailija. Apian kenttä oli hänen työpaikkansa 42 vuotta. Viimeiset vuodet hän oli liikuntapaikkamestarina. Kentän betoniin on varmuuden vuoksi valettu hänen nimikirjaimensa. Tehtaan kohtalo harmitti Liikuntapaikkamestari Järvisen pieni työtila pukukoppien rivissä katsomon takaosassa oli isojen asioiden näyttämö, kun Kottara kaupunginhallituksen puheenjohtajana neuvotteli Valkeakosken Säterin tehtaan kohtalosta. –Olin vielä kokematon, yritin parhaani, mutta emme voineet mitään. Konkurssi tuli, sanoo Järvinen. –Samaa Apian kenttä hallitsi vuosikymmenien ajan Viljo "Vikki" Renfors kenttämestarina ja puheenjohtajana diktaattorin tavoin. Jos Renfors oli huonolla tuulella, kenttä suljettiin vaikka kesken ottelun. – Emmi Renfors oli Vikin puoliso ja joukkueemme äiti, joka leipoi meille jokaiseen otteluun munkit. Tunnelma oli kotoinen. Jalkapallo oli elämän lähde Vikki Renforsin jälkeen kenttää hallitsi värikäs trio: Kimmo Renfors , Jorma Pohjola ja Pekka Järvinen. Siitä saisi oivan komedian viereiseen Apian kesäteatteriin. Se oli aikaa, jolloin kaverit eivät tervehtineet, jos työväen seuran palloilija vaihtoi ylleen Hakan valkoisen pelipaidan. Vuosi 1918 oli liian lähellä. –Kaipaan aikaa, jolloin Hakalla ja Koskenpojilla oli omat joukkonsa, ja keskinäisiä otteluita seurasi yli 2 000 katsojaa. Jalkapallo ei ollut elämää suurempi asia, mutta se on ollut Koskissa elämän lähde, Pekka Järvinen sanoo. Kirkkoa ei saisi purkaa Ajamme entisen torin ohi. Valkeakosken Lepänkorvan puistoa eli Suruttomien kärkeä kanavan rannalla lanataan tasaiseksi. Marketin paikalta purettiin yhteiskoulu. Tuntuu surulliselta katsoa, mutta lopputulosta me emme tiedä. –Purettaessa löytyi koulun alta ladattu dynamiittikenttä, joten siinä olisi voinut käydä pahastikin, sanoo Järvinen. Valkeakosken komeaa kirkkoa uhkaa tuho. –Toivottavasti asiasta keskustellaan vielä. Kirkko on tuhannen hengen pyhättö, jonka käyttökulut vuodessa ovat satatuhatta euroa. Jostain pitäisi löytyä rahat. Valkeakosken sairaalan aluetta Järvinen esittelee ylpeydellä. Eikä syyttä. Ne asiat Valkeakoskella ovat kunnossa. Mistä Kottara? Mutta miten Kottara-nimi syntyi? Lempinimen hänelle antoi pikkupoikana Raimo Parikka huomatessaan, kuinka paljon Järvinen rakasti kottaraisia. Politiikkaan Järvisen houkuttelivat 1990-luvun alussa demareiden renessanssiruhtinas Jönni Rantanen ja diplomi-insinööri Markku Riipinen . Myöhempien aikojen herrastuomari Seppo Syrjänen hyväksyi liiton. Kysynpä kaupunginvaltuuston entiseltä puheenjohtajalta Marjatta Kukkamäeltä (kok), millainen ihminen on Pekka Järvinen? –Pekka Järvinen pitää aina sopimukset. Syntyi 17.10.1948 Valkeakoskella, jossa asuu edelleen. Ammatti: Liikuntapaikkamestari. Perhe: Puoliso Lea, lapsia ja lapsenlapsia. Tehtäviä: Töissä 11-vuotiaasta alkaen. Lotilan ammattikoulu. Valkeakosken kaupunginhallituksen puheenjohtaja yli 11 vuotta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin puheenjohtaja. Vanajavesi-säätiö, puheenjohtaja. Harrastukset: jalkapalloilu, toiminut erotuomarina ja kansainvälisenä tarkkailijana. Vietto: Waltikassa kahvit ke klo 12-14. Muu juhla lähimpien kanssa. "Jalkapallo on ollut Koskissa elämän lähde."