Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Edesmennyt Jorma Väisänen teki 50 vuotta töitä rakkaan lentopalloseuransa menestyksen eteen – Hän oli tiukka mutta lempeä valmentaja, joka ei halunnut nostaa itseään jalustalle

Lentopallon erikoisseura Valkeakosken Isku-Veikot perustettiin 4. joulukuuta 1963 Säterin Kiltalassa. Väkeä oli paikalla paljon. Syyskuun alkupäivinä kuollut Jorma Väisänen oli viimeisimpiä elossa olleita tuosta Isku-Veikkojen perustavasta kokouksesta. Isku-Veikkojen miesjoukkue ilmoittautui seuraavan kauden Suomen sarjaan ja meni puhtaalla pelillä SM-karsintoihin, selvitti myös ne ja nousi SM-sarjaan. Jorma Väisänen oli joukkueen tukipilareita yleispelaajana. Isku-Veikot pelasi SM-sarjassa kaksi kautta, ja kesällä 1966 joukkue voitti SVUL:n Suurkisojen B-sarjan. Menestyi jalkapallossakin Jorma Väisänen pelasi 1950–1960-luvulla myös jalkapalloa Hakassa. Hän oli voittamassa A-juniorien hopeaa 1959 joukkueessa, jossa pelasivat muiden muassa Pentti Villberg, Harri Eerola, Matti Pitko, Matti Nieminen ja Peik Glöersen . Jorma Väisänen pelasi Hakan edustusjoukkueessa vuonna 1964 kolme mestaruussarjan ottelua ja yhden cupin ottelun. Hän teki yhden maalin. Väisänen muisteli usein HJK ja Hakan kohtaamista, jossa hän syötti kaksi Jussi Peltosen tekemää maalia. Väisäselle Haka ja pelien tulokset olivat tärkeitä viimeiseen asti. Hämeen paras viidesti Hämeen piiri palkitsi Jorma Väisäsen 1960–70 vaihteessa viisi kertaa Hämeen piirin parhaana lentopallon pelaajana. Lehti kirjoitti jo tuolloin näin: "Jorma Väisänen ansaitsee paikkansa piirin parhaana erinomaisen ja varmana pysyneen taitonsa ansiosta, ja myös sen määrätietoisen työn ansiosta, mitä hän on tehnyt seuransa ja koko Valkeakosken lentopalloilun hyväksi." Jorma Väisänen ja muitakin edustusjoukkueen pelaajia oli mukana 1960-luvulta lähtien, kun Isku-Veikot ja Uimaseura järjestivät huiman suosion saaneita juhannusjuhlia ja tansseja Kirjaslammella. Isku-Veikoissa Väisänen pelasi passarina vielä 41-vuotiaana keväällä 1982. Kovaa koulua Lotilassa Oman peliuransa jälkeen Jorma Väisänen toimi pitkään edustusjoukkueen päävalmentajana. Väisänen painotti harjoittelussa ennen kaikkea teknistä osaamista. Joukkue kävi kovaa koulua Lotilan hallissa. Väisänen oli tiukka mutta lempeä valmentaja, joka ei koskaan huutanut pelaajilleen. Monet muistavat Jorma Väisäsen äärimmäisen kilpailuhenkisenä ihmisenä, jolle voittaminen oli tärkeää. Kotona hän kävi poikiensa Ari ja Timon kanssa välillä kiivaitakin väittelyitä, joiden kuulemisessa Sinikka-vaimolla oli joskus kestämistä. TKT-voitto oli käännekohta Isku-Veikot pelas i monta kautta kolmossarjassa, kunnes 6. maaliskuuta 1990 joukkue voitti Hervannassa ratkaisevassa ottelussa Tampereen Kisa-Toverit ja nousi kakkossarjaan. Riemu oli rajaton senkin takia, että Jorma Väisäsen suojatit olivat kaikki seuran omia kasvatteja. Joukkueessa pelasivat Väisäsen omat pojat Ari ja Timo Väisänen , mutta Jorma Väisänen oli isähahmo kaikille muillekin pelaajille. Tuo kevät oli tärkeä kulminaatio Isku-Veikkojen historiassa. Jatkoi porukan taustalla Apian liikuntahallin valmistuminen jo vuonna 1986 oli tuonut Isku-Veikkojen pelit suuremman yleisön nähtäväksi, ja 1990-luvulla Jorma Väisänen jätti valmennuksen nuoremmilleen. Väisänen oli kuitenkin joukkueen takapiruna, hänet nähtiin joskus vaihtopenkin päässäkin jakamassa neuvojaan. Hän hoiteli Isku-Veikkojen asioita ja toimi pitkään seuran johtokunnassa ja sihteerinä. Ammatiltaan Jorma Väisänen oli faktori, joka tuli piirtäjäksi Valkeakosken Kirjapainon graafiselle puolelle. Myöhemmin Jorma Väisänen perusti oman kirjapainon. "Isän syytä loppujen lopuksi" Isku-Veikot nousi ykkössarjaan keväällä 1998. Kaudeksi 2000–01 Isku-Veikot anoi ja sai paikan toiseksi korkeimmaksi tasoksi perustetussa Supersarjassa. Jorma Väisäsen poika Ari Väisänen valmensi joukkuetta. Isku-Veikot nousi keväällä 2007 kolmeksi kaudeksi lentopallon SM-liigaan. Ari Väisänen toimi joukkueen päävalmentajana. Hän sanoi nousuhuumassa VS:n seuraavan päivä lehdessä näin: "Jos jollekin tämän tapahtuman omistan, niin ilman muuta meidän isälle (Jorma Väisänen). Isä on tehnyt melkein viisikymmentä vuotta työtä tämän seuran eteen. Isän syytä tämä loppujen lopuksi on." " Isä on tehnyt melkein…viisikymmentä…vuotta työtä tämän seuran eteen."