Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Akaassa kirjastopalveluiden alasajo uhkaa taas – Jälleen pyritään karsimaan niistä palveluista, joita akaalainen käyttää.

Jälleen lähestytään hetkeä, jolloin erotetaan jyvät akanoista. Itse asiassa jyvät lienee jo syöty. Akanoista revittiin ruokaa jo nälkävuosina. Akaan kaupungin talouden tasapainottamiskeinot ovat nyt liipasimella. Onhan niitä sorvattu jo pari kertaa aiemminkin. Jälleen pyritään karsimaan niistä palveluista, joita akaalainen käyttää. Kirjastopalveluiden alasajo uhkaa taas. Kirjaston aukiolo on jo aiemmin vähentynyt. Nyt uusin keinoin esitetään jompaakumpaa kirjastoa suljettavaksi. Kylmäkosken kirjasto jo lopetettiin ja vielä varmuuden vuoksi purettiin. Yhteenvedossa vapaa-aikapalveluiden kohdalla on tullut lapsus. Tekstissä mainitaan pääkirjaston uuden monitoimitilan ja Vilkun koulukäytöstä vapautuvasta Viiala-salista. Asiat ovat sinänsä kohdallaan, mutta Akaan pääkirjasto sijaitsee Toijalassa ja Vilkku plus Viiala-sali Viialassa. Toki Viialan kirjaston rakennus on uusi ja monikäyttöinen ja lainamateriaali on laajempaa ja kattavampaa kuin Toijalan pääkirjastossa. Tasapainottamiskeinoissa ehdotetaan muun muassa lukiolaisille tarjottavista kannettavista tietokoneista luopumista. Tulevat ne lyijykynätkin kalliiksi, jos niihin siirrytään. Myös lukiolaisten kuljetustukien poistaminen vaikuttaa opiskelupaikan valintaan. Jo nyt Akaasta käydään muualla lukiota ja jatkossa voitaneen Akaan lukiokin ajaa alas. Niinhän meinasi muutama vuosi sitten käydä. Edellisen kerran päätettiin olla nostamatta kiinteistöveroa. Nyt sitä ehdotetaan nostettavaksi 0,05 prosenttiyksikköä. Tuloveroprosenttia ehdotetaan korotettavaksi 0,5 prosenttiyksikköä. Tasapainottamiskeinojen lasketaan vaikuttavan kaudella 2019–2023 arviolta 8,7 miljoonaa euroa. Summa on lähes sama kuin Akaan kaupungin alijäämä taseessa. Vain paperillako alijäämä katettaisiin? Älkää unta nähkö. Akaan yrittäjät mankuvat edelleen yhteistyötä kaupungin kanssa. Ei kaupunki ole mikään rahoittaja tai yksityisten yrittäjien suunnitelmien toteuttaja. Näin kävi aikanaan 1960-luvulla. Silloin kunnan korkeimmat päättäjät tekivät päätökset suurimpien yksityisten yrittäjien kanssa Ravintola Pirkan kabinetissa. Hauskaa varmaan oli, mutta kuka maksoi viulut? Tuskin yrittäjät, sillä he osasivat pitää puolensa. Eivätkä ne kehityskeskustelut tainneet tuottaa muuta lisäarvoa kuin yrittäjien pankkitilin paisuminen. Kirjoittaja on akaalainen freelance-toimittaja