Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kun kotona kaatumisen jälkeen pelottaa olla yksin – Geriatrisella osastolla otettiin käyttöön uusi kotikuntoutusmalli toimintakykyään menettäneille senioreille

Valtakunnallisesti ja paikallisesti suuntana on ollut, että ikäihmiset pärjäisivät mahdollisimman pitkään kotona. Tähän tähtää myös Valkeakosken terveyskeskussairaalan tuore käytäntö. Geriatrisella osastolla pilotoitiin tammikuun alkupuolelta asti vanhuksille suunnattua intensiivistä kotikuntoutusta. Elokuun loppuun kestänyt kokeilu katsottiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa niin onnistuneeksi, että siitä tehtiin syyskuussa osa geriatrisen osaston toimintaa. Kun seniori esimerkiksi kaatuu olohuoneessa ja joutuu sairaalaan tai tulee geriatriselle osastolle hoitoon, hoitava taho voi nykyisin ottaa yhteyttä intensiiviseen kotikuntoutustiimiin. Yhteyttä voivat ottaa myös seniorien asiakasohjaaja tai kotihoito – tai omaiset. –Kun asiakas kotiutuu sairaalasta tai osastolta, katsomme, miltä arki kotona näyttää. Mitä hän pystyy tekemään ja missä tarvitsee apua, selvittää Kati Takku , toinen tiimin lähihoitajista. Seniorin oma motivaatio tärkein tekijä Kuntoutustiimiin kuuluu kaksi lähihoitajaa ja kuntoutusosaston fysioterapeutti. He ottavat kopin vanhuksesta, kartoittavat tämän voimavarat ja tilanteen, ja sitten laaditaan yksilöllinen palvelu- ja hoitosuunnitelma. Mikäli siis seniori on itse motivoitunut kuntoutukseen ja kykenee asettamaan itselleen tavoitteet korkeintaan viiden viikon kuntoutusjaksolle. Useimmille riittää 2–3 viikon mittainen jakso. Intensiivinen kotikuntoutus toimii seitsemänä päivänä viikossa kello 7.30–15.30. Yhden asiakkaan kanssa aikaa kuluu noin 1,5 tuntia päivässä pidemmän kartoituskäynnin jälkeen. Hiljalleen käyntien pituutta pyritään kutistamaan. Hoitajat vastaavat myös maanantaisin ja perjantaisin iltavuorossa terveyskeskussairaalan nopeisiin kotiutuksiin. –Jos nyt kotiutettavalla ei olisi ruokaa jääkaapissa tai lääkkeitä kotona doseteissa, niin meillä on tässä ihminen hoitamassa niitä, sanoo geriatrisen osaston osastonhoitaja Anne Niemi . Nopea koppi ja tiivis tahti Miten kotikuntoutus sitten käytännössä toimii? –Tulen juuri asiakkaalta, joka oli kotikuntoutuksessa reilun kuukauden. Lähtötilanne oli, että hän istui pyörätuolissa akuuttiosastolla ja kulki hatarasti kahden kyynärsauvan kanssa kotiinsa kolmanteen kerrokseen. Tänään, kun lähdimme ulos, hänellä oli yksi kyynärsauva mukana. Ulkona hän otti muutaman kerran siitä vähän tukea. Tavoite hänellä on edelleen se, että hän ajaa kohta autoa eikä se ole mahdoton, tiimin lähihoitaja Minna Virtanen kertoo. Tilanteeseen päästiin aktiivisella porrastreenillä, kävelylenkeillä, pukeutumisen harjoittelulla ja ihan vain arkisten asioiden tekemisellä. –Aloitamme yleensä aika tiiviisti ja heti. Päivittäinen toiminta aktivoi ihmistä. Itsellä täytyy olla motivaatio, että nyt täältä noustaan ja me olemme kanssakulkijoita. Jos tulee ongelmia, me autamme niiden ratkaisussa. Jos emme itse siihen pysty, selvitämme, kuka sen tekee, Virtanen lisää. Henkiselle tuelle tarvetta Elokuun loppuun mennessä tiimillä on ollut kaikkiaan 87 vanhusta asiakkaina. Hoitojakson jälkeen heistä 56 selvisi kotonaan ilman kaupungin kotihoidon apua. Kaupungin kotihoidon palvelujen piiriin jäi 26 asiakasta, joista viidellä palvelun tarve väheni. Viisi siirtyi kesken jakson osastohoitoon. –Useimmiten meidän asiakkailla jatkopalvelu on joku yksityinen palveluntuottaja tai vapaaehtoistoimintaa tai joku esimerkiksi jumppa- tai lähitoriryhmä. Tällä hetkellä SPR:n ystävätoiminta on toimestamme tukossa, eli paljon enemmän olisi ystäville tarvetta, mitä saadaan, sanoo Takku. –Kaikilla ei ongelmana ole fyysinen, vaan aika monella se on psyykkinen puoli. Tarvitaan henkistä tukea, eli kuntouttaminen voi välillä olla pelkkää juttelua. On turvattomuutta ja yksinäisyyttä kotona, mikä peilautuu selviytymiseenkin. Ihminen täytyy nähdä kokonaisuutena, ei vain, että on satuttanut lonkkansa, Virtanen sanoo. –Meillä on aikaa paneutua ihmisen tilanteeseen ja löytää piilossa olevia tarpeita. Ja kun meitä on vain kaksi, niin ihminen tottuu meihin ja tuntee olonsa turvalliseksi. Olemme myös aika tiivis tiimi, ja neuvottelemme keskenämme asiakkaan tilanteesta, Takku lisää. Kuntoutusjakson voi myös uusia Asiakaspalaute on valtaosin ollut positiivista, ja omaisetkin kuulemma usein tyytyväisiä. –Välillä omaiset ovat hyvin väsyneitä. Kyllä heidänkin olonsa helpottuu, kun löydämme oikeat kikat ja palvelut. Otamme myös aktiiviset omaiset huomioon kuviossa. Usein he ovat isoimmissa palavereissamme mukana ja soitellaan puolin ja toisin, Virtanen sanoo. Kuntoutuksen tuloksia seurataan kolmen kuukauden, puolen vuoden ja vuoden välein. Toistaiseksi tulokset ovat olleet ihan hyviä, vaikka puolta vuotta pidempiä seurantajaksoja ei vielä olekaan voitu toteuttaa. Hoitajat huomauttavat, että kuntoutusjakson voi aina uusia. Osa asiakkaista on tehnytkin niin, jos on ilmennyt uusia erilaisia tarpeita, joihin on voitu heti toimimalla vaikuttaa. Osa Valkeakosken terveyskeskussairaalan geriatrisen osaston toimintaa Tavoitteena on ikääntyneiden toimintakyvyn ja kuntouttamisen oikea-aikainen tukeminen ja kotona asumisen haasteiden ennaltaehkäisy Kuntoutustiimissä työskentelee kaksi lähihoitajaa ja fysioterapeutti kuntoutuspalveluista Alkoi pilottina 8.1.2018, kokeilujakso päättyi elokuun lopussa Peritään tilapäisen kotihoidon käyntimaksu, joka on 12 e/käynti, max. 36 e/vrk (palvelutarpeen kartoituskäynti ei maksa)