Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Valkeakosken vanhin koulurakennus juhlii 150-vuotista taivalta lauantaina – Mikä on säilynyt ja mikä muuttunut vuosien varrella?

Rauhalan koulussa vallitsee keskiviikkoiltapäivänä kotoinen tunnelma. Oppilaat ahertavat 150-vuotiaassa puisessa talossa tunneillaan. Maali hilseilee osassa seinien listoja ja yläkerran luokkatiloihin johtavat puiset portaat narisevat jalkojen alla. Mutta sisäilmaongelmista Valkeakosken seudun ensimmäinen koulurakennus ei kärsi. Elokuusta asti koulun rehtorina toiminut Veikko Teräväinen kertoo, että viime vuonna toteutettujen kuntotarkastusten mukaan paperit ovat puhtaat. –Portaat todettiin juuri paloturvallisiksi, hän mainitsee. –Tämä on luultavasti yksi harvoja näin iäkkäitä koulurakennuksia, joka on edelleen opetuskäytössä. Useimmat on joko purettu tai ne on muutettu kivikouluiksi, mutta tämän koulun vanha osa on edelleen paikallaan, ihastelee professori ja säveltäjä Kari Rydman , Rauhalan koulussa silloin tällöin opettanut paikallishistorian tuntija. Hän esittelee koulun historiaa Valkeakosken Sanomille. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Vanhemmat oppilaat auttavat yhä junnumpia Paljon on muuttunut syksystä 1868, jolloin koulu valmistui. Mutta jonkin verran on myös samaa. Rauhalan koulun lapset esimerkiksi opiskelevat yhdysluokissa, eli ykkös- ja kakkosluokat opiskelevat yhdessä, samoin kuten kolmoset ja neloset sekä vitoset ja kutoset. Pieneen, reilun 60 oppilaan kouluun, malli sopii hyvin. –Etuna tässä on, että vanhemmat oppilaat voivat auttaa nuorempia ja voivat saada siitä onnistumisen elämyksiä. Kun nuoremman ikäluokan kanssa käydään läpi jotain asiaa, se toimii kertauksena vanhemmillekin oppilaille, kertoo rehtori. Samankaltaista opetusmetodia käytettiin koulussa jo 1800-luvun loppupuolella. Vanhemmat ja edistyneemmät oppilaat ohjasivat nuorempia ja heikompia. Kunnollista luokkajakoa ei vielä ollut. Toisin kuin nykyään, opettajana toimi lukkari ja oppilaat toivat kouluun mukanaan katekismuksen, virsikirjan ja raamatun, jos heillä sellaisia oli. –Uskonnon opetus oli vielä ihan keskeisessä asemassa 1800-luvun puolivälin jälkeenkin. Maallista kuntaa ei ollut olemassa, ne alkoivat vasta syntyä. Seurakunta ja kirkkoherra olivat kunnallisia pääpomoja. Meni varmaan 20 vuotta ennen kuin koululaisten luettavaksi tuli edes Topeliusta, sanoo Rydman. Maan ensimmäinen reaalikoulu saapui Sääksmäelle Tässä kohtaa on mainittava, että Rauhalan koulu ei suinkaan ollut Sääksmäellä ensimmäinen laatuaan. Tunnettuun aatelissukuun syntyneet Gripenbergin veljekset toivat seudulle Suomen ensimmäisen reaalikoulun. Tämä tapahtui jo vuonna 1818. Tuolloin ensin Hämeenlinnassa ja sitten Porissa toiminut yksityinen poikakoulu siirtyi taloudellisten vaikeuksien takia perustajansa Odert Gripenbergin kotikartanolle Voipaalaan. Voipaalan koulussa opiskeltiin nykyaikaisia oppiaineita, ulkoluku pyrittiin korvaamaan havainnollisella opetuksella ja ruumiilliset rangaistukset korvattiin arestilla. Sebastian Gripenbergin aikana alkujaan säätyläisten lapsille suunnatusta koulusta tuli vielä "rahvaankoulu", jota kävivät kartanon alustalaisten lapset. Kartano kuitenkin myytiin taloudellisten vaikeuksien seurauksena vuonna 1842. Viimeistään silloin loppui koulutoimintakin. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Valtio alkoi tukea kansakouluja Pysyvää koulurakennusta odotettiin Sääksmäellä Rauhalan koulun rakentamiseen asti. Pitäjänkoulu perustettiin tosin jo vuonna 1865, mutta koulun paikasta kiisteltiin ensimmäiset vuodet. Se toimi pari lukukautta Huittulassa ja yhden Saarioispuolellakin. Syitä Rauhalan koulun perustamiseen olivat muun muassa se, että vastaperustetut kunnalliset hallintoelimetkin tarvitsivat vakinaista kokoushuonetta ja valtio alkoi rahallisesti tukea kansakoulujen perustamista. Vuonna 1866 oli säädetty kansakouluasetus, joka vaikutti valtionavun maksuun kansakouluille. Tontti pakkolunastettiin Ali-Häkärlän maalta, ja siihen kohosi yhden luokkahuoneen ja opettajan asunnon käsittänyt rakennus. Myöhempinä vuosikymmeninä koulu laajeni hiljalleen. Lukkarista opettajien aikakaudelle Rauhalan koulussa opiskeltiin lukkarin johdolla ennen kuin kylälle saatiin opettajankoulutuksen käyneitä päteviä opettajia. Jyväskylässä oli vasta vuonna 1863 alkanut maan ensimmäinen opettajankoulutus eli opettajaseminaari. Rauhalassa koulumestarina toimi lukkari Erland Ståhlman vuodesta 1864 peräti 30 vuotta eteenpäin. Hän sai vuosille 1889–1890 seurakseen Juho Alfred Gröndahlin , joka luultavasti oli opettajakoulutuksen saanut opettaja. Rauhalan koulu viettää 150-vuotisjuhliaan la 6.10. klo 13 alkaen. Juhlapuheita pitävät koulun entiset oppilaat suurlähettiläs Pekka Huhtaniemi ja kantasolututkija, DI Maija Kauppila. Muun ohjelman lisäksi nähtävänä myös Olli Palomäen valokuvanäyttely koulun luokkakuvista v. 1917–1981. Lähteet: Piirteitä Sääksmäen kansakoulujen historiasta, Unto Ollikainen; professori Kari Rydmanin ja rehtori Veikko Teräväisen haastattelut Alakoulu, jossa oppilaita tällä hetkellä 63 Kolme opettajaa, rehtorina toimii Veikko Teräväinen Valkeakosken ensimmäinen varsinainen koulurakennus, rakennettu vuonna 1868 Rauhalan koulua edelsi 1800-luvun alkupuolella muutaman vuoden Voipaalan kartanossa toiminut Voipaalan koulu, joka oli Suomen ensimmäinen reaalikoulu "Uskonnon opetus oli vielä ihan keskeisessä asemassa 1800-luvun puolivälin jälkeenkin." Kari Rydman Professori, säveltäjä