Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Keskustan muutoksessa yksi suuri uudistus olisi ylitse muiden

Keskustan osayleiskaavan hahmotelmassa on kaupungin johtavan rakennustarkastajan, Sirpa Jokelan , mukaan yksi suuri uudistus ylitse muiden. –Ehdottomasti suurin muutos on Apiankadun siirto osittain Mallasvedenkadun kohdalle ja Kanavanrannan asuntoalueen uudelleen suunnittelu, hän sanoo. Jokela kertoo, että toimenpide parantaisi keskustan ainoan ajoneuvosillan välityskykyä, kun liittymä sille tulisi kauempaa. –Näin silta ei ruuhkaantuisi niin pahasti eikä tarvitsisi rakentaa toisaalle toista ajoneuvosiltaa, hän perustelee luonnosteltua kaavamuutosta. –Kanavanrannan suunnittelu olisi myös helpompaa, kun sitä ei halkaisisi iso katu. Rantaa halutaan kehittää asumisen näkökulmasta ja entistä enemmän jalankulkijoiden ehdoilla. –Kanavanrannassahan on tällä hetkellä 20 000 kerrosneliötä, mutta asukkaita on vain muutama. Jos halutaan, että palvelut pysyvät keskustassa, sinne on saatava lisää asukkaita, Jokela toteaa. Nythän eteläisessä keskustassa liike- ja toimistotilat peittoavat asuntojen määrän. Tulevaisuudessa tarkoituksena on, että suurin osa eteläisen keskustan tiloista olisi asuintilaa. Näin palveluihin olisi myös kohtuulliset matkat niin nuorten kuin vanhempienkin asukkaiden kuljettavaksi. Jokelan mukaan painetta kaavamuutokselle luo myös Kanavanrannan kiinteistöjen iäkkyys. On mietitty, peruskorjataanko rakennuksia merkittävästi vai tehdäänkö tilalle uutta. Keskustan tulevasta osayleiskaavasta on parhaillaan nähtävillä kehityskuva, joka edeltää kaavaluonnosta. Kaavan suunnittelu on siis aivan alkuvaiheessa. Nyt on myös kuntalaisilla tilaisuus yhä antaa mielipiteitä suunnitelmasta. –Kun kehityskuvasta saadaan kommentteja ja mielipiteitä, päästään vasta miettimään eteenpäin. Mutta kyllähän Kanavanranta meidän ykkössuunnittelualue on, jota nyt pyritään kehittämään, Jokela sanoo. Koko kaavoitusprosessissa kehityskuvasta kaavan hyväksyntään kestää vuosia. Jos kaavasta vielä valitetaan, aikataulu venyy edelleen. Kaupungin kaavoituskatsauksessa sanotaan, että yleiskaavan tavoitevuosi on yleensä noin 20 vuoden päässä voimaantulosta. Kaava ohjaa silti maankäyttöä välittömästi. Osayleiskaava on pohjana, kun lähdetään tekemään asemakaavaa. Yleiskaavalla osoitetaan asemakaavoitukselle yleispiirteiset aluevaraukset. Keskustan ja eteläisen keskustan tämänhetkiset osayleiskaavat eivät ennen vuotta 2000 hyväksyttyinä ole oikeusvaikutteisia, eli ne eivät ohjaa kaupungin päätöksentekoa. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatiminen on Jokelan mukaan ajankohtaista juuri nyt ainakin kahdesta syystä. Yksi syistä on vuoden 2017 keväällä voimaan tullut Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaava ohjaa osaltaan sille alisteisten yleiskaavojen suunnittelua ja laadintaa. –Pystymme hyödyntämään tuoreen maakuntakaavan selvityksiä myös yleiskaavassa. Maakuntakaava osoittaa esimerkiksi viheryhteyksiä, jotka on huomioitu keskustan osayleiskaavan kehityskuvassa, Jokela selvittää. –Maakuntakaavalla pystytään turvaamaan myös laajempien reittien yhtenäisyys. Suomessa kaupunkeja pyritään tiivistämään keskustojen osalta. Asumisviihtyvyydelle on tärkeää, että on yhtenäisiä virkistysreittejä, jotka olisivat kaikkien tavoitettavissa. Toinen syy on valtakunnallinen: mahdollinen, tuleva maakunta- ja sote-uudistus. –Kuntien toimintaympäristö muuttuu, joten on hyvä, että on selkeyttä maankäytöllisesti siinä, miten kaupungin halutaan kehittyvän, Jokela sanoo.