Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Valkeakoskelainen perunatilan jatkaja ei luovuta, vaikka vaikeuksia on – Aku Antila toivoo, että kuluttaja olisi valmis maksamaan perunakilosta hiukan enemmän eikä summa ole suuren suuri

Syövätkö suomalaiset perunaa? Karppaamisen, eli vähähiilihydraattisen ruokavalion, suosio näkyi muutama vuosi sitten perunanviljelijä Aku Antilan , 36, mukaan selvästi perunan menekissä. Nyt trendiruokavalio on hiipunut ja juureksen kysyntä hieman kohentunut. –Perunaa on takavuosina lyöty jos jonkunlaisilla argumenteilla, mutta sillä on oma merkittävä sijansa suomalaisessa ruokakulttuurissa, Antila sanoo. Maanviljelijöiden ahdingosta on puhuttu julkisuudessa paljon. Valkeakosken Ritvalassa sijaitsevan Pelto-Karpin sukutilan johtoon vuonna 2014 siirtynyt Antila ei vaihtaisi työtään. –Ala on mielenkiintoinen. Vaikka se onkin taloudellisesti haastava, niin omaa työtä voi kehittää ja kohentaa. Tämä on myös niin työllistävää, että olisi vaikea lähteä ulkopuolisiin töihin, ainakaan kovin täysiaikaisesti. Silloin omaa toimintaa täytyisi ajaa alas voimakkaasti, hän sanoo. Satoja tonneja perunaa Yhteensä 25 hehtaarin viljelmät tuottavat tänä vuonna arviolta noin 500 tonnia perunaa. Se on ennätyskuivan kesän jäljiltä 10–15 prosenttia huonompi tulos kuin niin sanottuna tavallisena vuonna. –Toiminnan kannattavuudelle antaisin asteikolla 1–5 arvosanan 2,5 tai 3. Pärjäämme jollain lailla, mutta varsinaisia hurraa-huutoja ei ole aihetta esittää. Toimintaa ylläpitäviä ja ennen kaikkea kehittäviä investointeja on jossakin määrin hankalaa tehdä tällä hetkellä, Antila sanoo. Yksityisyrittäjä laskee pyynnöstä, miten moni suomalainen nauttii hänen perunapeltojensa sadosta. Tulokseksi hän saa noin 20 000 suuta. Pääosa Antilan asiakkaista sijaitsee Pirkanmaalla, mutta jonkin verran valkeakoskelainen sato tekee kauppansa myös pääkaupunkiseudulla. Jatkojalostukseen Suurin osa myydyistä tuotteista menee kuluttajalle pestynä tai pesemättömänä raakaperunana vähittäiskauppojen hyllyistä. –Meillä pidemmälle jalostettuja tuotteita on 20–25 prosenttia sadosta. Osuus on pysynyt viime vuosina melko muuttumattomana, jopa ehkä pienentynyt. Jatkojalostetut tuotteet ovat käytännössä kuorittuja perunoita, joita toimitetaan lounasruokapaikkoihin, pitopalveluille ja laitoskeittiöille pääasiassa lähialueille. Puolivalmisteiksi, kuten vaikkapa lohko- tai ranskalaisiksi perunoiksi, Antila ei ole vakavissaan harkinnut satoa laitettavaksi. Merkittävä vaikutin on puolivalmisteiden raaka-aineen kireä hinnoittelu. –Perunan kulutus on kääntynyt siihen suuntaan, että yhä suurempi osa perunasta kulutetaan muualla kuin kotona. Kotonakin käytetään pidemmälle jalostettuja tuotteita enenevässä määrin, mutta uskon, että kuorellinen raakaperuna säilyttää asemansa, viljelijä sanoo. Varhaisperunan viljelyä Antila on panostanut varhaisperunan tuotantoon. Sen osuus viljelyalasta on joka vuosi hieman lisääntynyt. –Meillä olosuhteet suosivat varhaisperunan viljelyä, kun pelloille päästään hyvissä ajoin. Varhaisperunan tarjonta on vähäisempää, ja tarjonta markkinoilla on alkukesästä rajallisempaa, millä on vaikutuksensa asiaan. Kysyntä ohjautuu paremmin tarjolla oleville tuotteille. Laaja tuotevalikoima auttaa pitämään viljelijän leivässä kiinni. Antila toivoo silti, että perunaa syötäisiin enemmän ja että siitä oltaisiin valmiita maksamaan. –Tarvittava lisähinta on pieni, sillä keskikokoisillakin tiloilla käsitellään suuria määriä. Kiloa kohti korotuspaine on vain viiden sentin luokkaa. Sekin helpottaisi tuntuvasti. Perunanviljelijä sukutilalla Valkeakosken Ritvalassa Koulutukselta ammattikorkeakoulupohjainen agrologi Perunantutkimuslaitoksella tutkimusagrologina v. 2007–2011 Vuodesta 2010 toimitusjohtajana Lammilla perunaa viljelevässä Perunapojat Oy:ssä Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta Vuonna 2016 menehtynyt isä Hannu Antila oli Valkeakoskella tunnettu kotiseutuvaikuttaja ja perunanviljelij