Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Yhdistys pelasti Säterin mittavan arkiston polttolistalta ja kokosi tehtaan historian kirjaksi

Säterin historia on nyt pistetty kansien väliin. Samalla on tallennettu merkittävä osa Valkeakosken historiaa. Perjantaina julkaistu teos on ensimmäinen Säterin tekokuitutehtaasta tehty historiateos. Ajatus kirjasta syntyi neljä vuotta sitten Säterin entisten työntekijöiden keskuudessa. –Konkurssipesän ja tehtaan purkamisen myötä Säterin arkisto oli polttolistalla. Halusimme pelastaa arkistomateriaalin jälkipolville, kertoo Säterin historiatoimikunnan puheenjohtaja Asko Peltonen . Säterillä oli vuosikymmenten ajan oma toimitus ja Säteriläinen -lehti, johon dokumentoitiin tehtaan vaiheita. Säterin arkistossa on muun muassa tuhansia valokuvia, joista näkee, millaista käytännön työ tehtaalla oli. Kuvat on lahjoitettu Kotiseutuarkistoon ja Valkeakoski-seuralle. Nyt noin 270 valokuvaa, piirrosta ja lehtileikettä on nähtävillä tuoreessa kirjassa. Kolmihenkinen työryhmä on tehnyt mittavan työn arkistomateriaalin järjestämisessä. Teoksen on kirjoittanut yhdistyksen palkkaama historioitsija Pekka Kaarninen . Lähteinä on käytetty Säterin arkiston lisäksi muun muassa historiantutkimuksen kirjallisuutta ja vanhoja sanomalehtiä. Mukana on myös tehtaan ja sen yhteistyökumppaneiden johtajien haastatteluja. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Säterin historia kuvaa paitsi yhden tehtaan ja paikkakunnan kehitystä myös laajempaa yhteiskunnallista murrosta. Suomalainen tekokuituteollisuus syntyi, kun Kuitu Oy rakensi tehtaan Karjalaan vuonna 1936. Säteri Osakeyhtiö perustettiin helmikuussa 1941 turvaamaan suomalaisen tekstiiliteollisuuden tuotanto. Tehtaan sijoituspaikaksi valittiin Valkeakoski. Jatkosodan jälkeen Kuidun tehdas jäi Jääskeen neuvostoliittolaiseen omistukseen. –Säteri työllisti Karjalasta sotien jälkeen tänne muuttaneita. Heidän leipänsä oli kiinni tehtaassa, Peltonen sanoo. Yhtyneiden Paperitehtaiden kanssa Säteri muodosti Valkeakosken teollisen selkärangan vuosikymmenten ajaksi. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kirjassa käydään läpi muun muassa tehtaan viennin käynnistyminen sotien jälkeen, toiminnan laajentuminen 1950-luvulla, omistajavaihdokset 1970-luvulta lähtien ja 1980-luvulla alkaneet vaikeudet. –Omistusjärjestelyt ovat asioita, joista ihmiset eivät tiedä paljoakaan. Vuosikymmenten varrella on ollut vaikeuksia selviytyä ja löytää rahaa toiminnalle, Peltonen kertoo. Vuosien saatossa tehtaan omistajina ovat olleet muun muassa Kone, Kemira ja kiinalaisessa omistuksessa oleva Sateri International. Tehtaan historiaa valotetaan etenkin liiketoiminnan näkökulmasta. 1960-luvulla esiin nousseet ympäristökysymykset ovat mukana yhtenä sivujuonena. –Paine tuli yhteiskunnalta. Säterillä oli maailman ensimmäinen laitos, joka otti talteen rikkihiilen ja rikkivedyn aktiivihiilen avulla. Kun poistokaasu ei päässyt ilmaan, ei kaupunki enää haissut. Valkeakosken tehtaan tarina päättyy kahteen konkurssiin 2000-luvulla. Avilon Fibresin konkurssin myötä päättyi myös tekokuitujen teollinen valmistus Suomessa. –Kirjassa on käsitelty Säterin historiasta Valkeakosken osuus, mutta Säterin tarina ei pääty siihen. Sateri International toimii edelleen Kiinassa. Sinne siirtyi teknologinen osaaminen, Peltonen sanoo. Säterin pelastettu arkisto jää jälkipolville tutkittavaksi. Materiaalia riittää pengottavaksi. –Tulevaisuudessa tutkijat voivat selvittää, mistä siinä oli kyse, kun tehtaita siirrettiin kovalla vimmalla Aasiaan.