Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Kaupungin kouluissa tapahtuu ikäviä asioista osittain siksi, että nyörit on vedetty kireälle

Veronkorotuksista saa ja pitääkin olla monta eri mieltä, kiitos demokratian. Surullisena kuitenkin seuraan tästäkin asiasta käytävää keskustelua, jossa aina ajaudutaan eipäs–juupas -nokitteluun. Miksi alennumme aina siihen? Meillä on ollut alhainen kunnallisvero ja se on ollut ihan kiva juttu, mutta peruspalveluiden retuperällä oleminen ei enää ole ollutkaan niin kiva juttu. Se on nimittäin kallis juttu se. Kyllä 0,5 prosentin korotus on mielestäni jo merkittävä, vaikka itse olisin ollut 0,75 prosentin korotuksen kannalla ja sitten lähivuosille kiinteistöveron korotus suunnitelmallisesti. Tuolla 0,5 prosentin korotuksella saa esimerkiksi kymmenessä vuodessa yhden kappaleen Roukon yhtenäiskouluja. Olen myös sen kannalla, että toimintojen kannattavuutta ja kuluja tulee tarkastella kriittisesti, kuten kh:n asettama talouden seurantaryhmä alkaa tehdä. Meidän on laadittava suunnitelma siitä, ettemme jätä lapsillemme konkurssi kypsää Valkeakosken kaupunkia perinnöksi. Kyllä ihmiset muuttavat Valkeakoskelle mieluummin hyvien peruspalveluiden perässä, kuin alhaisen veroprosentin perässä. Peruspalvelut saatava kuntoon Pitkäjänteinen tie on sellainen, jonka päässä on Valkeakoski ja siellä on ihmisten hyvä elää ja asua vauvasta vaariin. Meidän tulevaisuuteen niin, että saamme peruspalvelut kuntoon, jotta kuluja ei hupene esimerkiksi erikoissairaanhoidon pohjattomaan kaivoon. Meille on tulossa Roukkoon upea koulu, mutta kouluissa pitää olla myös sisällön kunnossa. Tällä hetkellä Valkeakosken kouluissa asiat eivät ole kunnossa. Yle uutisoi 12.9.2018 siitä, kuinka jyväskyläläisen yläkoulun oppitunti keskeytyi, koska oppilas oli alkanut viiltelemään itseään kesken oppitunnin. Aivan karmea uutinen, joka ikävä kyllä voisi ihan hyvin olla myös Valkeakoskelta. Meidän kaupungin kouluissa tapahtuu myös ikäviä asioista osittain siitä syystä, että nyörit on vedetty kireälle. Tottahan se varmasti onkin, että kulut ovat ainakin hetkellisesti olleet edes jollain tasolla balanssissa. On pakko reagoida Nyt kuitenkin olemme tilanteessa, että on pakko reagoida. Tays:n lastenpsykiatrisella käy lapsiamme aika paljon ja usein. Tämä lisää juurikin erikoissairaanhoidon kuluja. Eihän kaikkea voi tietenkään laittaa sen piikkiin, että joku asia ei ole kaupungin järjestelmässä toiminut ja että asia olisi ollut vältettävissä. Meillä on peruspalveluissa isoja reikiä, ja lapset joko eivät saa apua tai sitten he saavat apua väärään aikaan. Esimerkiksi kouluterveydenhoitajat eivät tällä hetkellä edes pysty tekemään kaikkia lakisääteisiä terveystarkastuksia, koska heidän aikansa kuluu mm. psykiatrisesti oireilevien lasten kannatteluun. Se johtuu siitä, että järjestelmämme on tukossa, koska säästämme väärästä päästä. Näitä tulevia psykiatrisesta oireilevia lapsia ei huomata millään ajoissa, koska kouluterveydenhoitajien tarkastukset eivät toteudu tai siirtyvät hamaan tulevaisuuteen. Kun havainnot asioista tehdään, on tilanne usein jo niin huono, että tie vie Tays:n kalliille ovelle. Pienluokkien alasajot ovat olleet mielestäni karmea virhe. Pääosa isoissa luokissa oireilevista lapsista tarvitsisi paikan juurikin pienluokalla. He eivät tule koskaan saamaan tarvittavaa tukea isoissa ryhmissä, vaikka siellä olisi avustajia ja tukitoimia käytössä vaikka kuinka paljon. Tämä on taas lisännyt opettajien kuormaa valtavan paljon. Ei huostaanottoja tulevaisuudessa? Kun nämä tilanteet etenevät, eikä järjestelmämme toimi, niin on edessä myös mahdollinen huostaanotto, joka maksaa taas noin 300–400 euroa/päivä. Isot koulut vaativat myös isot ja monipuoliset resurssit. Jos saisin vapaat kädet, niin perustaisin kouluja varten oman nuoristyön yksikön ja sen lisäksi perustaisin kolme psykiatrisen sairaanhoitajan vakanssia kouluja varten. Meidän tulee kehittää järjestelmämme niin hyväksi, ettei meillä ole 10 vuoden päästä yhtään huostaanottoa. Se on merkki siitä, että meillä on toimiva systeemi ja silloin säästämme kymmeniä miljoonia rahaa. Kaikki on mahdollista, mutta ei ilman panostuksia eikä ilman verojen keräämistä. Kyse on meidän lapsista, meidän tulevaisuudestamme. Tässä on kyse talkoista, johon kaikki pääsevät mukaan.