Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Hukka ei perinyt hunajakesää, vaikka katastrofia pelättiin

Akaan seudun hunajasato alkaa olla pian purkeissa. Hunajatapahtumaan mennessä sato ehtii jo valmistua. Etukäteen pelättiin katastrofia hunajasadossa, sillä kesän säät eivät olleet kovin suosiollisia mehiläisille. –Vaikka kevään sää näytti heikolta, hunajasato jää normaaliin keskisatoon eli noin 40 kiloon pesää kohti. Tällä alueella hunajaa tulee vaihtelevasti, sanoo hunajantuottaja ja tarhaaja Risto Niilimäki . –Pesät eivät ehtineet alkukesällä kehittyä eikä hunajamehiläisiä ollut vielä tarpeeksi. Ja kun kukat alkoivat kukkia, mesi ei noussut kukkiin saakka. Tarhaajan kannalta hunajaa on kuitenkin melko mukavasti kertynyt Tummaa monikukkahunajaa Parhaana vuonna Akaan alueen hunajantuottajilta kertyi hunajaa yli 20 000 kiloa. Viime vuonna määrä oli keskimäärin noin 14 000 kiloa. Niilimäen mukaan tänä kesänä voidaan päästä parhaimmillaan 16 000 kiloon. –Nyt hunaja on monikukkahunajaa. Se on väriltään asteen verran tummempaa. Vadelmasta saatiin vain varsin pieni sato, mikä vaikuttaa lopputulokseen. Villivadelma on koko Suomessa pääsatokasvi. Se tarvitsee vettä kasvuun, mutta sateita ei ollut riittävästi, Niilimäki sanoo. Tänä kesänä ampiaisten määrä on tuntunut suurelta. Niilimäki ei näkemykseen yhdy. Hänen mukaansa samanlaisia vuosia on ollut aiemminkin. Ampiaisia ei ole ollut ongelmaksi saakka, vaikka siltä tuntuisi. Ampiaiset eivät myöskään sekaannu mehiläisiin. –Kyllä ne pysyvät erikseen. Jos ampiainen menee mehiläispesään, mehiläiset hoitavat sen ulos pesästä väkivalloin. Mehiläiset ovat kuitenkin rauhallisia. Vain ennen sateen tuloa ja ukonilman nousemista ne ovat vihaisia. Silloin en mene pesien lähellekään. Uusiakin tarhaajia aloittanut Tarhaajien määrä on Akaassa pysynyt vakiona. Heitä on nyt kymmenkunta. Vanhoja tarhaajia on lopettanut, mutta uusia on tullut tilalle. – Mehiläishoitokurssit ovat vaikuttaneet uusien ja nuorien tarhaajien tulemiseen. Erityisesti naiset ovat alkaneet käydä kursseilla entistä enemmän. Valtaosa tarhaajista on Etelä- ja Lounais-Suomessa. Niilimäen mukaan hyvät sadot saadaan kuitenkin Itä- ja Keski-Lapissa. – Jos vettä olisi satanut sopivasti, täälläkin olisi ollut ihannekesä saada suuri hunajasato. Suomessa hunajan käyttö on kiitettävästi lisääntynyt. Olemme nyt päässeet Ruotsin tasolle. Ruotsissa käytetään hunajaa noin 700 grammaa vuodessa asukasta kohti. Suomessa hunajaa saadaan tänä kesänä vajaa kaksi miljoonaa kiloa. Loppu korvataan tuontihunajalla. – Hunajan laatu on meillä pysynyt korkeana. Sitä valvotaan hyvin. Me saamme tuotteissamme siksi käyttää joutsenlippua. Uusia kokeiluja Nyt hunajantuottamisessa on alkamassa uusi kokeilu riistanhoitajien kanssa. – Tarkoitus olisi kehittää joutotilassa olevia peltomaita. Niille voitaisiin viljellä mesikasveja. Niin pystyttäisiin lisäämään hunajan määrää. Se on vain valtiovallasta ja maatalouden tukipolitiikasta kiinni. Mehiläishoidossa pitäisi saada yhteistyö pyörimään riistanhoitajien kanssa. Akaan hunajahulinat järjestetään 23.–26. elokuuta. "Mehiläishoitokurssit ovat vaikuttaneet uusien ja nuorien tarhaajien tulemiseen." Risto Niilimäki mehiläistarhaaja