Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

Niskavaarat asuvat Kärjenniemessä historiallisella tilalla: "Tämä on meidän paratiisimme"

Soratie vie kohti niemenkärkeä. Peltojen keskellä, järven rannassa kohoaa keltainen puutalo. Siellä asuvat Eeva ja Juha Niskavaara . –Tämä on meidän paratiisimme, Eeva Niskavaara hymyilee. Eeva Niskavaara on asunut lähes satavuotiaassa talossa 2-vuotiaasta asti. Opiskelut veivät hänet hetkeksi muualle, mutta muutaman vuoden päästä hän palasi takaisin juurilleen. Vaikka ollaan keskellä maalaismaisemaa, Valkeakosken keskustaan on matkaa alle kymmenen kilometriä. Kun rannassa on vielä oma sauna ja uimapaikka, ei mökille tarvitse erikseen lähteä. Niskavaarat asuttavat Alitaloa, Eeva Niskavaaran äidin suvun tilaa. Historiallinen tila on merkitty ensimmäiseen maakirjaan 1700-luvulla. –Tällä paikalla on ollut Kärjenniemen vanha kyläkeskus, Niskavaara kertoo. Edelliset sukupolvet ovat viljelleet maata ja pitäneet karjaa tilalla. Pihapiirissä on edelleen 1800-luvun alkupuolelta peräisin oleva aitta. Järven rannasta löytyy vanha kivilaituri, josta kirkkoveneet ovat ottaneet kyytiin kirkkoon meneviä kyläläisiä. Nyt vanha navetta on kunnostettu juhlatilaksi, jossa vietetään perhejuhlia. Kärjenniemeä kiertäessä huomaa nopeasti, että joka puolella rakennetaan. Maisemassa sekoittuvat pellot ja metsiköt, 1950–70-luvuilla rakennetut omakotitalot ja juuri valmistuneet tai rakenteilla olevat talot. Viime vuosien aikana Kärjenniemestä on tullut yksi Valkeakosken kysytyimmistä asuinalueista, ja alue kasvaa edelleen. Kaupunki on valinnut Kärjenniemen yhdeksi Valkeakosken kasvusuunnaksi. Yli-Nissin alueella, Lempääläntien pohjoispuolella on vapaita tontteja odottamassa rakentajia. Alueelle muuttaa paljon paluumuuttajia ja lapsiperheitä, sillä päiväkoti ja koulu ovat keskellä kylää. Lapsiperheiden määrästä kertoo sekin, että Kärjenniemen koulu on kasvanut vuosien aikana. Viime vuonna koulussa aloitti kaksi ensimmäistä luokkaa. Niskavaarojen pihassa juoksee neljä lastenlasta, kun koko perhe on koolla. Eevan ja Juhan poika perheineen asuu naapurissa. Tyttären perhe on muuttanut lyhyen matkan päähän metsikön toiselle puolelle. Lastenlapsille on rakennettu pihaan keinuja, liukumäki ja kiipeilyteline. Kesän aikana järvessä on uitu, sup-lautailtu ja vesihiihdetty. –1970-luvulla vesi oli saastunut, mutta nyt se on melko puhdasta, Eeva Niskavaara sanoo. Vuosi sitten paratiisin ylle ilmaantui tummia pilviä, kun Fortumin suunnitelmat laajentaa vastarannalla sijaitsevaa jätteidenkäsittelykeskusta kävivät ilmi. –Me teemme tietysti kaikkemme, ettei puhdistunut vesi enää saastu, Niskavaara sanoo. Laiturilla Sahanrannassa Lenni Hannila ja Mika Partanen ovat ongella. Pojat ovat saaneet kesän aikana järvestä ahventa ja särkeä. Kyläyhdistys on urakoinut talkoovoimin rantaan uimapaikan. Uimaranta on, mutta veneranta puuttuu, toteaa Kärjenniemessä asuva Jorma Kirjavainen . Kauppakin olisi hyvä lisä asuinalueen palveluihin. Nyt lähin kauppa on kolmen–neljän kilometrin päässä. Jorma ja Pirjo Kirjavaisen talo on Lempääläntien pohjoispuolella, soratien varrella. Kulman takaa alkaa uusi asuinalue, jonka talot ovat vastarakennettuja ja tiet päällystettyjä. Kirjavaiset ovat asuneet tiilitalossa 1980-luvulta lähtien. –Muutimme tänne, jotta saamme oman saunan, Jorma Kirjavainen naurahtaa. Kirjavainen on paluumuuttaja, sillä hän asui osan lapsuudestaan pienellä tilalla Kärjenniemessä. Siellä Karjalasta evakkoon lähteneet vanhemmat viljelivät maata. 1950-luvulla Kärjenniemi oli maatalousaluetta, ja joka talossa oli lehmiä. –Lapsesta saakka tehtiin töitä. Pidimme omia suunnistuskilpailuja, ja naapurin pojat opettivat rengastamaan lintuja. Lapsuus oli luonnonläheistä, Jorma Kirjavainen muistelee. VPK:n talolla järjestetyissä tansseista moni löysi elämänkumppanin, niin myös Kirjavainen. Kun omakotitaloja rakennettiin, alue alkoi muuttua kaupunkimaisemmaksi. Luontoihmiselle Kärjenniemi on edelleen ihanteellinen paikka. Metsästysyhdistys on aktiivinen, ja sienet ja marjat odottavat metsissä poimijoitaan. Talvisin pururadalle tehdään hiihtolatu. –Tämä on rauhallinen ja luonnonläheinen paikka, maaseudun ja kaupungin sekoitus, Kirjavainen tiivistää. Edit. 14.8. kello 10.00 Jutussa kirjoitettiin aluksi virheellisesti, että 1700-luvulla perustettu Alitalon tila on yksi Kärjenniemen vanhimmista. Tila on yksi ensimmäisen maakirjan tuntemista taloista, mutta Kärjenniemen kylä on syntynyt arviolta 1300–1400-luvuilla. Asutusta alueella on ollut sitäkin aiemmin.