Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Martti Suosalon Musareihin kuuluivat helle, karvalakki ja sarkatakki

Näyttelijä Martti Suosalolla oli hikinen urakka Työväen Musiikkitapahtumassa. Ensin tunnin puserrus punasotilaana, ja hetken kuluttua kravatissa ja valkoisessa paidassa hehkuttavana, roiseja lauluja laulavana hahmona. Eipä helle juuri Suosaloa haitannut. Hän oli siihen valmistautunut jo edellispäivänä. –Tykkään helteestä. Valmistauduin vanhana urheilijana jo etukäteen nauttimalla urheilujuomaa, jossa on tarpeeksi suolaa, sanoo Suosalo. Valkeakosken Brel-esitys oli Suosalon ensimmäinen keikka uuden esityskauden aluksi. Metsäkansan laulu puolestaan esitettiin viimeksi keväällä Aleksanterin teatterissa. –Alun perin Metsäkansan laulun piti olla ooppera. Sitten siitä tulikin tunnin mittainen monologi. Siihen piti saada vielä hämäläinen poljento. Teksti oli hyvä, ja Leena Salonen dramatisoi sen hienoksi monologiksi, selvittää Suosalo. –Ennen ensi-iltaa meillä oli vain kaksi päivää harjoituksia. Metsäkansan historialliset tapahtumat syttyivät elämään esityksessä. Historiallisia juuria ei Suosalon kuitenkaan tutkinut. –Se oli vain näytelmä. En sen kummemmin perehtynyt kylän historiaan. On kuitenkin hyvä käsitellä ja muistaa asioita, ettei sellaista enää tapahtuisi. Suosalon sukuhistoriaa vuosi 1918 liippaa kuitenkin läheltä. Hänen isoisänsä ammuttiin punaisena Pietarsaaressa. –Vihanpito on syytä lopettaa ja yrittää tulla toimeen keskenään. Vuoden 1918 jälkeen kehitys lähti kuitenkin parempaan suuntaan. Kauheata oli se, että Suomi keksi ensimmäisenä keskitysleirit. Kuuma ilma vaikutti Suosalon esiintymiseen jonkin verran. Se korvautui improvisoimalla. –Minun piti ottaa sarkatakin taskusta kalenteri, mutta en löytänytkään sitä. Korvasin sen sitten sanomalehdellä. Kalenteri oli pudonnut takin taskun reiästä, sanoo Suosalo. –Kevään esityksiin verrattuna nyt oli enemmän musiikkia. Leif Segerstam improvisoi nyt myös puheen taustoille uusia juttuja. Metsäkansan laululle ei ole toistaiseksi luvassa uusia esityksiä. Niistä on kuitenkin keskusteltu. –Leif ei pysty lähtemään keikoille. On puhuttu hänet korvaavaa kosketinsoittajaa. Esimerkiksi Iiro Rantala olisi sellainen. Tällä hetkellä itselläni on niin paljon töitä, ettei ole aikaa lähteä monologia esittämään. Suosalolla on monta rautaa tulessa. Metsäkansan laulu ei ole hänen ainoa monologinsa. Varastossa niitä odottaa viisi kappaletta. Esimerkiksi Gogolin Mielipuolen päiväkirja on Suosalolla edelleen ohjelmistossa. –Minulla oli myös tarkoitus kerätä omaa repertuaaria ja kiertää esittämässä sitä. Tuotto olisi käytetty vanhojen työväentalojen korjauksiin. Minulla on jo lista niistä, toteaa Suosalo. –Yksi idea on ollut vuokrata sirkusteltta ja esiintyä aina viikon ajan eri paikkakunnilla. Brel-esitys poikkesi hieman kymmenen vuoden takaisesta musiikkitapahtuman esityksestä. Sovitukset olivat samanlaisia, mutta jokin oli muuttunut. –Yritin laulaa hieman kauniimmin Brelin raakojen laulujen vastapainoksi. Niitä on aina mukava laulaa. Ei tarvitse puristaa niistä liikaa esiin. Brelin lauluissa tavallaan ajoin karstat pois tulevalle kaudelle, sanoo Suosalo. Miten luoda esitys, jotta se lähtee elämään? Suosalolla on siihen taito. –Pitää opetella teksti ja saada se eläväksi. Turkka aikanaan opetti meille, miten voi katsella maailmaa eri vinkkeleistä, toteaa Suosalo.