Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Tulospalvelu

Valkeakoskelaista asiakaspalvelua Tampereella: "Olen nopea ja brutaali", tatuoija Tatu Hurme työmenetelmistään

Tatu Hurme teki ensimmäisen tatuointinsa alkuvuodesta 2012. Kuuden vuoden takainen muisto naurattaa tänä päivänä, vaikka silloin tunnetilat lähentelivät paniikkia ja pakokauhua. –Tärvelen jonkun ihmisen. Ei sitä muuta pystynyt ajattelemaan. Olin silloin oppipoikana ja väritin liikkeen lävistäjän tribaalin. Minulle ei oltu kerrottu työstä etukäteen. Kuumottavasta lähtökohdasta huolimatta kaikki meni sen verta mallikkaasti, ettei ura tyssännyt alkumetreille. –Se meni kai ihan hyvin. En muista enää kuinka hyvin tatska parani, mutta tiedän että väri ainakin jäi. En ole sitä uudestaan värjännyt. Tussilla tassut tukkoon teininä Ammattinimikkeenä tatuoija ja tatuoinnit alana kiinnostivat jo teini-ikäistä Tatu Hurmetta. Kuitenkaan hänestä ei pitänyt tulla tatuoijaa, vaan sarjakuvapiirtäjä. –Teininä piirtelin vihkot ja käteni tussilla täyteen tribaaleja ja kaikkea muuta tyhmää. Alana sellainen, mikä totta kai kiinnosti, mutta ei minulla ollut mitään hajua miten sinne voisi päästä. Ei ikinä ollut alkuperäisenä ideana, että rupean treenaamaan kotona ja minusta tulee tatskaaja. Loimaalla suorittaessaan audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoa Hurme valikoi opintojaan sen mukaan, että koulutus oli mahdollisimman graafista. –Koulutus oli enemmän ääni-, valo- ja videopainotteista. Tein paljon valintoja sen eteen, että se olisi ollut graafinen koulu. Ajattelin, että rupean sarjakuvapiirtäjäksi. Siinä saa kuitenkin piirtää ammatikseen. Tänä päivänä Hurme on tyytyväinen ammatinvalintaansa ja kokee olevansa oikealla polulla. Paloa sarjakuvien tekemiseen ei enää ole. –Ne hiljalleen feidautuivat pois. Ymmärsin, että en osaa tarinankerronnallisesti piirtää yhtään mitään. Sillä tavalla, että piirtäminen veisi tarinaa eteenpäin. Miten alalle pääsee? Oppipojaksi toiselle tatuoijalle Tatu Hurme päätyi puolivahingossa. –Olin Ideaparkissa ottamassa tatskaa, ja asia tuli silloin puheeksi. Mietin asiaa hetken ja yhtäkkiä olin oppipoika. Isänmaallisten velvoitteiden takia jakso jäi kesken, ja Hurme oli tovin tatuoimatta. –Armeijan takia touhu jäi vähän kesken. Sitten isä sanoi, että hän ostaa minulle koneet ja käski jatkaa harjoittelua. Tietynlainen tietotaito oli kuitenkin jo pohjalla olemassa. Ensimmäinen harjoitteluhuone järjestyi Tatun äidin luota, veljen vanhasta huoneesta. –Siellä treenailin isän ja kavereiden ihoon. Kun tilanne meni siihen, että huoneessa oli muitakin kuin minun kavereita, niin silloin syntyi ajatus, että voisin tehdä tätä työkseni. Yrityksen perustamiseen ei välttämättä joudu kauaa aikaa tuhlaamaan, kun on päättänyt ruveta toimimaan. –Yritykseni perustamiseen meni noin 40 minuuttia. Ensimmäisen studion avasin joulukuussa 2012. Omaa studiota Hurme pyöritti Valkeakoskella kuukautta vaille viisi vuotta. Nykyinen vuokratuoliyrittäjä ei kaipaa takaisin oman studion pyörittämiseen. Vaikka Valkeakoskella parhaimmillaan asiakkaita riitti pitkiksi jonoiksi asti, niin vähentynyt vastuu lisää aikaa itse pääasiaan. –Nyt voin keskittyä pelkästään tatuoimiseen ja itseni kehittämiseen, sen sijaan että yrittäisin tehdä studiosta koko ajan parempaa. Myös työkavereiden seura on tervetullut lisä arkeen. –Kun teki töitä yksin, niin aika pian siinä rupesi seinät kaatumaan päälle, jos asiakas ei tullut paikalle. Lisäksi työkavereilta oppii melkein joka päivä jotain uutta. Toisaalta pystyy myös opettamaan jotain uutta, Hurme pohtii. Töihin Tampereelle Muutto Tampereelle Halo Tattoo Studioon ja päivittäiset keskustelut kollegoiden kanssa ovat entisestään kirkastaneet Tatun ajatuksia myös omasta tyylistä. –Luulin pitkään, että omin tyylini on tosi värikäs neo-traditionaalinen tyyli, eli selkeät ääriviivat ja värit. Nykyään olen ajautunut kokoajan enemmän graafiseen realismiin. Se tarkoittaa, että esimerkiksi muotokuvissa on tosi paksut, jopa överipaksut, ääriviivat. Tuntuu myös, että olen lopettanut värien käytön ja siirtymässä harmaasävyisiin kuviin. Samoilla linjoilla on Halon omistaja Tomppa , joka on pyörittänyt studiotaan vuodesta 2002. –Tatu ajattelee tatuoimista graafisesta ja sarjakuvamaisesta kulmasta. Työtoverina OIKEA tatuoija, eli ajattelee itse, eikä tee asioita just samalla tavalla kuin muut aiemmin. Omin tyyli on sitä, mitä tatuoija mieluiten tekisi. Käytännössä asiakkaat luonnollisesti tekevät lopullisen päätöksen ja määräävät sekä aiheet että tyylin. (Juttu jatkuu kuvan alla) "Tasaisen tappava tylsyys olisi välillä ihan jees." Normaaleina päivinä Hurmeella on yksi tai kaksi asiakasta päivässä. Yleensä tatuointisessio on ohi muutamassa tunnissa. –Sessiot eivät ole niin pitkiä kuin saattaisi olettaa. Koko olkavarren saan tehtyä kolmeen neljään tuntiin. Olen nopea ja brutaali, Hurme nauraa. Suuret tatuoinnit, kuten koko selän kuvat, viehättävät tatuoijaa, mutta ne vaativat asiakkaalta sitoutumista useaan käyntikertaan. –Niitä on kiva aloittaa. Tulee massiivinen maailmanvalloitus-fiilis, kun on niin paljon tilaa. Saa tehdä käytännössä mitä haluaa. Mutta se on ärsyttävää, jos ne ovat vielä vuosienkin jälkeen keskeneräisinä pitkin maailmaa pyörimässä. Haluan saada asiat valmiiksi. Helposti käy niin, että asiakas on tyytyväinen ennen kuin kuva on valmis. Vierailut toisten artistien studioilla sekä messuilla ovat olennainen osa tatuointikulttuuria. Tänä vuonna Hurme on vierailut Helsingissä Kustom Kulture -messuilla sekä Krunikan Leima -liikkeessä. Elokuussa on vuorossa piipahdus Kokkolaan kavereiden studiolle. –Vierailujen kuuluisi mennä niin, että menet tekemään työsi ja illat hengaillaan yhdessä. Huono reissu on silloin, jos ei mitään uutta opi. Messut ovat Hurmeen osalta tänä vuonna käyty. –Tänä vuonna ei ole innostusta lähteä messuilemaan. Ne ovat aika kuluttavia viikonloppuja, jos on paljon töitä. Haluan nyt kehittää omaa tyyliäni. Messuilta on kuitenkin hyviä kokemuksia ja toivottavasti niitä tulee lisää tulevaisuudessa. Kun on yrittäjänä kohdannut viikon, jolloin koko viikko on varattu täyteen, mutta loppujen lopuksi on perjantai-iltapäivän koittaessa tehnyt kaksi tatuointia, niin on ymmärrettävää maalailla varsin maltillisia tulevaisuuden suunnitelmia. –Tasaisen tappava tylsyys olisi välillä ihan jees. Unelmatilanne olisi, kun kalenteria aukeaa, niin tietäisi sen täyttyvän. Tietysti sitä haluaa tulla paremmaksi ja tehdä enemmän duunia. Syntynyt 20.7.1990 Valkeakoskella. Aloitti tatuoinnin oppipoikana tammikuussa 2012. Ensimmäinen oma studio avautui Valkeakoskella joulukuussa 2012. Työskentelee tällä hetkellä Tampereella Halo tattoo -studiossa. Paras taustamusiikki: Vaihtelee työstä mitä tekee, esimerkiksi blackmetal-yhtye Behemoth on hyvä synkkiin kuviin. Vinkit asiakkaalle: Itse olen parhaiten valmistautunut nukkumalla hyvin ja syömällä Hesessä mahani täyteen. Harrastukset: Maastopyöräily. Motto: En ole ihminen, jolla on motto elämässä. Olen ihminen, jolla on muiden motto. Viimeisin hyvä löytyi Henry Rollinsilta : Mikään hyvä elämässä ei tule tekemättä työtä ja vähän tuskaa. https://www.instagram.com/tatuhurme/?hl=fi