Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Nämä isomukset pääsevät jigicupissa takaisin kotiinsa: "Kolme metriä näissä mittelöissä on ollut jo lähellä"

Pirkanmaan vesiin keskittyvällä Jigicupilla on menossa viides vuosi. Kilpailun suosio on hiljalleen nousussa. Tänä vuonna osakilpailuja on yhdeksän toukokuulta syyskuun lopulle. Valkeakosken Kalaveikkojen järjestämä Tappajigi on kauden neljäs osakilpailu. Kahdessa edellisessä kisassa on kalaan lähtenyt 45 jigaajaa. –Kaksi ensimmäistä vuotta menivät niin, että kaikki kalat perinteisesti tapettiin ja punnittiin, kunnes kolmannesta vuodesta lähtien kalat on vain kuvattu ja mitattu ja sen jälkeen päästetty takaisin vesiin kasvamaan, Jigicupin puheenjohtaja Samuli Rahikainen kertoo. Jigicupissa vain kalojen pituudella on merkitystä. Kukin venekunta saa järjestäjiltä mittalaudan ja tunnistekortin. Jokainen kala ja venekunta on kuvattava selkeästi ja lähetettävä kilpailukeskukseen. Tappajahauki-uistelun "pikkuveljessä" Tappajajigissä on harhaanjohtava nimi, sillä jokainen kala on vapautettava elävänä takaisin Vanajaveteen. –Ihan jokaisella kerralla se ei onnistu, jos kala on niellyt syötin syvälle kitaansa tai muuten kuollut. Joka tapauksessa sääntöjen mukaan yhdestäkään veneestä ei saa löytyä kaloja. Jos niitä ei pysty vapauttamaan, valvontavene hakee ne pois jokaiselta venekunnalta, Rahikainen jatkaa. Jigicup on kaikille kalastajille avoin kilpailu. Jos koko venekunta muodostuu alle 18-vuotiaista, osanotto on ilmainen. Kussakin venekunnassa saa olla korkeintaan kolme kalastajaa ja kullakin vain yksi vapa käsissä kerrallaan. Venekunnilta lasketaan lopputuloksiin kolme haukea, kaksi kuhaa ja kolme ahventa, ja näiden yhteispituus ratkaisee. –Kolme metriä näissä mittelöissä on ollut jo lähellä, mutta ei ole vielä mennyt rikki, Rahikainen naurahtaa. Puheenjohtaja huomauttaa, että jigicupin seuraaminen on täysin erilaista kuin uistelukisoissa, joissa revitään ylös ja tuodaan puntarille lihalaatikoissa kaikki alamitan ylittävät kalat. –Viimeksi kisailtiin kesäkuun alussa Kyrösjärvellä. Kultajigissä tuli paljon ahvenia, ja kisakeskuksessa saikin olla jatkuvasti tarkistamassa kuvia. Kukin kalastaja näkee omalta laitteeltaan tilanteensa kaiken aikaa. Uusia kuvia ei kannata lähettää, jos kisan aikana ei tule tulosparannusta omiin tietoihin. –Tuloksia päivitetään kisajärjestäjän sivuilla tiuhaan tahtiin. Tämä antaa enemmän kotijoukoille, jotka voivat seurata laitteiltaan reaaliajassa, miten siellä järvellä kavereilla menee, Rahikainen selvittää. Jigicupissa ei odotella punnitusjonoja. –Kun kilpailijat tulevat takaisin rantaan, me tiedämme tulokset jo siinä vaiheessa. Kalojen vapauttamisesta on puhuttu paljon viime aikoina. Jigicupissa tarkoitus onkin, että geeniperimältään arvokkaat kalat lasketaan takaisin järveen. –Olemme saaneet kilpailuihin vesialueiden omistajien lupia paremmin sillä, että kalat vapautetaan. Toisekseen, jigicupia kiertävät kaverit ovat vesillä niin paljon muutenkin, että he eivät edes haluaisi ottaa kaloja mukaan, Rahkainen tietää. Tappajajigi Vanajavedellä lauantaina 30.6. kello 9.30–16.30. Kilpailukeskuksena on Sääksmäen Silta. "Kolme…metriä…näissä mittelöissä on ollut jo lähellä."