Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Luokanope Jonna rentoutuu kangaspuiden ääressä kutomon "kesäsiirtolassa"

Luokanopettaja Jonna Ahomaalla on ollut perinteisesti tapana aloittaa joka kesäloma kangaspuilla kolkutellen. Tällä viikolla hän on ollut entisen kutomon Kangaspuutarhan "kesäsiirtolassa". Se on pystytetty Myllysaaren museoon. Sinne kudonnan opettaja Terhi Käpyaho on koonnut kesänäyttelyn, jossa pääosan ovat saaneet kaikille tutut räsymatot. Näyttely on saanut nimekseen Räsyä, rauhaa ja rakkautta . Se kertoo räsymaton tarinoita. 'Rauha' ja 'rakkaus' kaikuvat monen nuoruutta. Peace-merkkiä on kannettu kaulassa, kangasolkalaukun läpässä ja piirrelty sormiin. Ajatus räsymatoista taas vie ajatukset mummolaan tai nuorison kesänukkumapaikkoihin vinteille. Mummon keittiössä tuoksuivat vadelmahillo, pulla ja kun tarpeeksi kauas menneeseen mennään, myös puuhellalla keitetty pannukahvi. Rakkaushan on tunnetusti sellaista, että kaikki se kestää. "Rakkaus ei koskaan katoa. Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus." Juttu jatkuu kuvan jälkeen . Terhi Käpyaho on vihkiytynyt kutomiseen, ja rakkaudeksi sitä voi varmasti sanoa. Kudonnan opettajana hän on myös innokkaasti kannustanut kestävän kehityksen mukaiseen materiaalien kierrätykseen. Rikki hiutuneet aluslakanat ja kulahtaneet pussilakanat, mutta myös kaapissa kutistuneet kukkamekot ja käyttämättömiksi unohtuneet kankaat kaapin perältä voi hyvin leikata ja repiä matonkuteiksi. –Ei tarvitse kuin vihjaista tutuille, että siivoapa taas liinavaatekaappisi, niin kohta jo tulee nyssäkkä, Jonna Ahomaa sanoo. Ajatus pitää näyttely kudotuista tekstiileistä on Terhi Käpyaholla kytenyt kauan ja siihen on häntä kannustettu. Näyttelyssä pääsee myös tekemään Jonna Ahomaa ja tämän viikon toinen kutoja Terttu Niemi nauttivat siitä, että toiminnallisessa näyttelyssä saa myös itse tehdä. Niemi viimeisteli omia räsykuteitaan keskiviikkona saksilla. –Päätin vielä eilen pestä nämä kuteet kotona, hän selittää. Käy ilmi, että aamulla ennen kangaspuille lähtöä Niemi vielä silitti kuteet. Ahomaan puiden ääressä toimittajalle näytetään, kuinka räsymatto syntyy. Kankurin silmien edessä riippuu suunnitelma siitä, missä järjestyksessä eri kuteet mattoon kudotaan. –Kaksi heittoa joka kudetta tässä järjestyksessä ja sitten toistetaan. Vieressä kuteet riippuvat puun päällä samassa järjestyksessä. Juttu jatkuu kuvien jälkeen. Kudonnan maailmaan vähän enemmän uppoutuva voi kysyä, mitkä ovatkaan vipuspuut, missä ovat niisivarret, mikä on luha ja mitä tehdään pingottimella. Jälkimmäisen saattoi saada entisajan morsio sulholtaan lahjaksi. Jonna Ahomaa aikoo tehdä 70-senttiä leveästä matosta noin kolme metriä pitkän. Paikan se saa keittiöstä. Kolmannet kangaspuut ovat kokeilua varten. Kuka tahansa voi pian istahtaa testaamaan, olisiko kutominen hauskaa. Huvittaisiko lähteä työpajaan? Syyskuun loppuun kestävän näyttelyn aikana järjestetään myös viisi ohjattua työpajaa. Lisäksi tulevat pajat Työväen Musiikkitapahtuman ja Taiteiden polun yhteyteen. Varsinainen kaupungin kudonta-asema löytyy Sääksmäeltä, Voipaalasta, missä se toimii nimellä Pellavapää. Räsyjen hyödyntämisellä on pitkä historia alkaen viimeistään 1600-luvulta, jolloin Suomessa alettiin kutoa käytetyistä vaatteista riepukudosalustoja eli nukereita. Niitä käytettiin peitteiksi, rekivaatteiksi ja hevosloimiksi. 1800-luvun alussa ilmestyivät lattioille matot. Ennen kuin saataville tuli teollisesti valmistettua puuvillakangasta, tehtiin matot pellavasta. Näyttelystä selviää, että Suomen vanhin tieto räsymatosta on vuodelta 1798 olevassa perunkirjassa. Näyttelyyn kuuluvat myös mattopiiskat ja jopa mattolaituri, joita Valkeakoskella on muuten vieläkin kolme. –Materiaalia Valkeakoskella on riittänyt Säterin ansiosta. Mattokankurit ovat käyttäneet molttoonia, suodatinkangasta ja Säterin kuteita, Terhi Käpyaho sanoo. Silloin, kun Hämeen Osuusmeijerikin Valkeakoskella pakkasi maidon muovipusseihin, leikattiin kodeissa vahvat pussimuovit kuteiksi. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Näyttelyssä saa vinkkejä siitä, mitä muuta räsyistä voi tehdä kuin mattoja. Räsylinnut ovat lentäneet Valkeakoskelta esille jopa Helsinkiin asti. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Valkeakoskella kudonnalla pitkät perinteet Kudontatoimintaa on Valkeakoskella järjestetty noin 60 vuotta. Asialla ovat olleet kaupunki, tehtaat YPT Oy (UPM) sekä Säteri (Kemira) sekä ainakin 4H. Nämä kudontapaikat sulkivat noin vuonna 2000 tai jo aikaisemmin, mutta kaupungin kudonta-asemat jatkoivat. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kangaspuutarhan toiminta Valkeakosken keskustassa linja-auto-asemalla päättyi vuoden 2016 lopussa. Kudonnan opettaja Terhi Käpyaho on sen jälkeen ohjannut seudullisen Valkeakoski-opiston opiskelijoita Pälkäneen Laitikkalassa, Akaan Viialassa ja Kylmäkoskella. Hän myös pitää erilaisia kädentaidon kursseja Valkeakoski-opiston toiminta-alueella.