Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Voipaalan näyttelyistä löytyy eläinveistoksia, legoukkoja ja partasuita – videolla taiteilija kertoo, miten luonnonvalinta liittyy lasten tuolileikkiin

–Onkohan täällä ampiaispesä, taiteilija Johanna Havimäki kurkkii puussa roikkuvan nahkatakin hihaan. Oikeastaan kyse ei ole enää nahkatakista, vaan lepakkoveistoksesta, joka on esillä Voipaalan taidekeskuksen pihassa. Havimäen käsissä vanhoista nahkavaatteista on tullut eläinhahmoja, kuten lepakkoja ja koiria. Veistoksissaan Havimäki palauttaa vanhoja, ihmisten käytössä olleita eläinten nahkoja takaisin eläinhahmoiksi. Joskus vanhat nahat muuntautuvat takaisin luonnoksi yllättävällä tavalla. –Kerran ampiaiset olivat tehneet pesän lepakkoveistoksen hihaan, Havimäki kertoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Ihmisen ja luonnon suhde on aihe, jota Havimäki käsittelee kaikissa teoksissaan tavalla tai toisella. Näyttely on esillä Voipaalan taidekeskuksen alakerrassa kesän ajan. Kaikki teokset on valmistettu nahkavaatteista, joita Havimäki on kerännyt kirpputoreilta tai saanut lahjoituksina. Vanhasta vaatteesta Havimäki ompelee eläinhahmon kevyen rungon ympärille. Kuvataiteilijan tutkinnon lisäksi hänellä on taskussaan myös tarpeistonvalmistajan ja puusepän paperit. –Käsityöläisyys myllää taustalla, Havimäki kuvailee. Havimäki tekee vaatteista jälleen eläimiä, mutta ihmisen käytön jäljet näkyvät. Vaatteeseen jää jopa entisen omistajan haju. Veistostensa avulla Havimäki pohtii, miten käytämme luontoa ja minkälaisen jäljen jätämme luontoon. Havimäki itse asuu Ylöjärven maaseudulla, jossa yhteiselämä muiden luonnon olioiden kanssa on jokapäiväistä ja arkista. –Kuten moni muukin, tasapainoilen omien halujeni ja luonnon käytön välillä. Ylipäätänsä toivoisin ihmisiltä harkintaa. Toinen kerros -nimisessä teoksessa talutushihnan päässä olevat lemmikkieläimet ovat riehaantuneet. Eläimen villi ja kesyttämätön puoli pääsee esiin. –Lemmikeistä puhutaan usein, kuin ne olisivat perheenjäseniä. Kuitenkin ihmiset haluavat erottaa itsensä muista eläimistä, Havimäki sanoo. Näyttely on nimeltään Faabeli, joka tarkoittaa eläinaiheista kertomusta, jossa on selkeä opetus. Havimäen teoksillakin on vahva viesti, mutta saarnaamista hän vierastaa. –Haluan, että teoksissa on huumoria. Viesti on helpompi vastaanottaa, kun se on lempeä eikä sitä hakata kuin halolla päähän. Videolla Johanna Havimäki kertoo teoksestaan Luonnonvalinta. Juttu jatkuu videon jälkeen. Taidekeskuksen yläkerrassa on kesän ajan esillä tamperelaisen Erno Peltosen maalauksia. Voimakkaissa maalauksissa limittyvät arkiset esineet, taiteilijan omat lapsuusmuistot ja jylhät, renessanssityyliin maalatut parrakkaat miehet. Peltonen tekee omien sanojensa mukaan outoja ja älyttömiäkin rinnastuksia. Klassinen maalausperinne on lähellä Peltosen sydäntä. Samaan aikaan arkisuus viehättää. Nuori taiteilija on miettinyt, mitä asioita taiteessa pitäisi käsitellä, jotta voi olla vakavasti otettava taiteilija. Eräänlaisena vastauksena kysymykseen hän on alkanut maalata muun muassa legoukkoja, polkupyöriä ja pahvisia kahvimukeja – arkisia asioita, jotka ovat olleet tai ovat yhä läsnä Peltosen omassa elämässä. Peltonen vierastaa ajatusta, että taiteen pitäisi käsitellä vain todella suuria kysymyksiä tai yrittää parantaa maailmaa. –Taiteessa voi kuvata mitä tahansa. Minulle taide on konkreettista ja kouriin tuntuvaa. Arvostan arkisuutta. Syyt sille, miksi täällä olemme, voivat lopulta olla hyvin yksinkertaisia. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Maalauksessa legoukko ei tosin ole ihan pelkkä legoukko. Legot ovat osa sukupolven yhteistä lapsuusmuistoa. –Legot ovat nostalgiatrippi. Kaikki 30–40-vuotiaat miehet pystyvät puhumaan legoista ihan fiiliksissä, Peltonen nauraa. Jokin nimeämätön tunne lapsuuden kesästä on tallentunut maalaukseen, jossa legoukko makaa keskellä sinistä maisemaa ja tuijottelee taivaan pilviä hymyssä suin. Ja on pahvisilla kahvikupeillakin omakuvallinen merkitys: kahvia kuluu, kun arjessa painaa. Lapsuuden kiireettömät, loputtoman tuntuiset päivät ovat nyt vain muistoja. Johanna Havimäen Faabeli-näyttely ja Erno Peltosen Here for a reason -näyttely ovat esillä Voipaalan taidekeskuksessa 2. syyskuuta asti.