Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

Mielipide: Viranhaltijat pullikoivat kouluasiassa valtuuston tahtoa vastaan

Yleisessä tiedossa on se, että Valkeakosken yläkoulujen laaja-alaisessa erityisopetuksessa on kestämätön tilanne. Luulisi tämän olevan myös sivistysjohtajan ja opetuspäällikön tajunnassa. Molemmilla yläkouluilla on vain yksi laaja-alaisen erityisopettajan vakanssi. Molemmilla opettajilla on vastuullaan keskimäärin 320 oppilasta! Kaupungin perusopetuksessa on nyt yhteensä yhdeksän laaja-alaisen erityisopettajan virkaa. Laskennallisesti tämä on 250 oppilasta virkaa kohden. Alakouluissa erityisopettajia on seitsemän, kullakin noin 210 oppilasta. Epäsuhta koulumuotojen välillä on todellakin huutava. Yläkouluilta vietiin ”ilmoitusasiana” koulujen yhteinen laaja-alaisen erityisopetuksen virka ala-kouluille. Perusteluna silloinen kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Jorma Riikonen sanoi, että siirrolla saadaan yläkouluissa laaja-alaisen erityisopetuksen kysyntä putoamaan. Ja katin kontit. Tarve on viimeisinä vuosina vain kasvanut. Siirto oli puukonisku yläkoulujen oppilaitten selkään. Yläkouluilla on jouduttu tekemään useita oppilassiirtoja tehostettuun ja erityiseen tukeen. Siirrot olisi pitänyt toteuttaa aikaa sitten alakouluilla. Kysyä sopii, miten oppilaita pääsee jatkuvasti tuen seulan läpi vuosiluokilla 1.-6.? Kaupunginvaltuusto päätti viimein syksyllä 2017 perustuu perusopetukseen kaksi uutta erityisopettajan virkaa 1.8.2018 alkaen. Yläkouluissa lähdettiin ilman muuta siitä, että toinen virka sijoitetaan yläkouluille, jotka saisivat vain takaisin epäreilusti viedyn vakanssin. Tätä mieltä oltiin laajasti myös kaupunginvaltuustossa 19.2.2018. Käytettiin jopa sanontaa, että virka pitää ”korvamerkitä” yläkouluun. Molemmat vakanssit sijoitetaankin alakouluihin, mikäli sivistysjohtaja Markku Valkamon ja opetuspäällikkö Jorma Riikosen tahtoa noudatetaan. Toinen vakanssi menee Roukkoon ja toinen yhteiseksi opettajaksi pieniin alakouluihin. Näin sekä Sorrilassa että Roukossa on kolme erityisopettajaa, siis yhteensä kuusi. Yläkoululaisten tuen tarpeille ei lisäapua ja -käsiä ole siis tälläkään kertaa tulossa. Vain kahdella erityisopettajalla yläkoululainen ei saa alkuunkaan tarvitsemaansa erityisopettajan tukea. Opetuspäällikkö Jorma Riikonen on sähköpostiviestillään 20.2.2018 tiedottanut muista erityisopetuksen järjestelyistä näin: virka 44188, sijoituspaikka Tietola. Kyseessä on niin sanottu ”lentävä erityisopettaja”. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti niille Naakan ja Tyryn 7.- 9. luokkien oppilaille, jotka eivät kykene käymään koulua, joita opetetaan kotiin tai joiden tuntijakoa on supistettu erityisen tuen päätöksellä. Tarvittaessa tällaisille oppilaille merkitään lähikouluksi Tietolan koulu. Yläkoulut eivät tarvitse tällaista palonsammuttajaa alkuunkaan. Mikä on niin vaikeaa, että viranhaltijat jälleen hyökkäävät yläkoulujen oikeutettua resurssin palautusta vastaan? Mitä järkeä on siinä, että yläkouluja ”avustava” virka on sijoitettu Tietolaan tai muuhun alakouluun? Yläkoulujen kanssa asiasta ei ole neuvoteltu. Ratkaisu on toimimaton ja valtuuston tahdon vastainen. Sitä paitsi Tietolan yläluokka ja hoivaluokka on tupaten täynnä oppilaita. Mihin mahdolliset uudet oppilaat siellä sijoitetaan? Vastaus on selvä: ei mihinkään. Naakan koulussa on tällä hetkellä 21 erityisen tuen oppilasta, tehostetun tuen oppilaita on 52. Tuen päätös on yhteensä 73 oppilaalla. Naakassa tukitoimien piirissä on tällä hetkellä 24,7 % oppilaista. Se on huomattavasti valtakunnallista keskiarvoa enemmän. Suomessa vuonna 2016 keskimäärin 16 % oppilaista sai erityistä tai tehostettua tukea. Tuen tarvitsijoiden määrä on siis 8,7 % enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Laaja-alaisia erityisopettajia ko. koulussa on taas selvästi vähemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. On vielä hyvä todeta OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen kritiikki ns. kolmiportaista tukea vastaan. Hänen mukaansa kentältä tulleen palautevyöryn mukaan erityisryhmiä on purettu liikaa sillä seurauksella, että tukea tarvitsevia oppilaita on sijoitettu yleisopetuksen ryhmiin. Meillä Valkeakoskella on käynyt juuri näin. Esitän avoimen kysymyksen herroille Valkamo ja Riikonen: mihin logiikkaan ja tasapuolisuuteen päätöksenne erityisopettajien vakanssien sijoittamisesta alakouluille perustuu? Osoittakaa ”järkeilynne” myös tuen tarvetta osoittavin luvuin. Kasvatukselliset ja opetukselliset puutteet alakoulussa voidaan osittain korjata yläkoulussa. Yläkoulussa tapahtuneet ongelmat eivät ole korjattavissa, vaan nuori lähtee toiselle asteelle ja muihin opintopaikkoihin vajavaisilla pohjatiedoilla. Tätäkö meidän kouluhallinto toivoo? Pikaista vastausta edellyttäen.