Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Mielipide: "Viime vuosina ilmapiiri kirkkomme ympärillä on muuttunut"

Oli vuosi 1977. Olimme juuri muuttaneet takaisin Valkeakoskelle. Juuri valittu kirkkoherramme Jukka Paarma piti virkaanastujaissaarnansa. Saarna kosketti minua syvästi. Muistan sen vieläkin. Siinä verrattiin seurakuntaa ja uutta kaunista kirkkoamme, joka seisoo keskellä kylää, seurakuntalaisten turvapaikkana. Istuin hiljaa penkissä ja ihailin samalla auringon valoa, joka tulvi ikkunoista sisään. Viime vuosina ilmapiiri kirkkomme ympärillä on muuttunut. On kuin siitä olisi tullut hyljeksitty maahanmuuttaja. Mieltäni lämmitti, kun viime joulukuussa pidetyn Anita Välkki konsertin jälkeen ulkopaikkakuntalaiset tulivat kehumaan meidän kirkkoa. He eivät olleet missään nähneet näin kaunista uutta kirkkoa. Akustiikasta puhutaan paljon. Viime kesänä olin lapsenlapseni konfirmaatiotilaisuudessa Sääksmäen kirkossa. Minulla oli hyvä paikka keskellä kirkkoa. Näin rippipapit, näin heidän suunsa liikkeet, näin mikrofonin. Mutta puhetta en kuullut! Vain yksittäisiä sanoja, jotka koskivat puhelinta. Ajattelin, että ääni hukkui väen paljouteen. Nyt muutama viikko sitten olin samassa kirkossa hautajaisissa. Ihmisiä oli paljon vähemmän. Taas istuin kirkon keskiosassa. Edelleenkään en saanut puheesta selvää, vain yksittäisiä sanoja. Enkä todellakaan ole ainoa, jolla on samat kokemukset. Tähän mennessä meidän omassa kirkossa olen aina saanut puheesta selvää, vaikka se välillä onkin kuulunut huonommin. Kirkko keskellä kylää, turvallisena, kutsuvana. Upea paikka järjestää konsertteja, tehdä siitä turvapaikka, hyvän olon tyyssija koko kaupungille ja vierailijoille. Mutta niin se täytyy tuoda myös esille, mainostaa sitä! Nyt kirkko seisoo kaltereiden takana, syyttömänä, häpäistynä. Katselin päätyä ja etsin kohtaa, mistä laatta oli pudonnut. Löytyihän se, alarivistä puuttui noin 10 sentin kokoinen laatta. Olikohan Finladia-talonkin ympärillä tällaiset kalterit? Onko niin, että asukkaillamme on tummat lasit silmillä, jonka läpi ei näy kirkon kauneutta eikä sen merkitystä? Sanotaan, että meillä on liikaa kirkkoja. Suomessa on monta Valkeakoskea pienempää paikkakuntaa, missä on viisikin kirkkoa. Ja seurakuntalaiset ovat ylpeitä niistä. Myös meidän jokainen kirkko on helmi omalla tavallaan. Onko niin, että silmissämme on vain dollarin kuvat, lahjoitettu tontti halutaan myydä pois ja korkea, hengetön kerrostalo tilalle? Pidetään kirkkomme! Käydään kirjoittamassa nimemme kirjastossa olevaan adressiin tai mennään Googlen kautta adressit.com, etsitään sieltä sivusto Valkeakosken kirkon puolesta ja kirjoitetaan sinne nimemme ja yhteystietomme, halutessamme nimettömänä. Ollaan mukana säilyttämässä kappale kaunista Valkeakoskea!