Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

70 vuotta, eikä suotta – Sääksmäki-seuran tavoitteena on elinympäristön kohentaminen entistä viihtyisämmäksi

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta sääksmäkeläisen kotiseutuyhdistyksen Sääksmäki-seuran perustamisesta. Juhannusviikon maanantaina yhdistyksen puheenjohtaja Ari Sirén ja yhdistyksen johtokunnan jäsen Katriina Koskinen ovat suunnittelemassa Sääksmäki-iltamia, joissa juhlistetaan seuran taivalta. Juhlavuoden pääjuhlaa kaksikko on suunnittelemassa kotiseutumuseolla, joka linkittyy vahvasti yhdistyksen varhaisvuosien toimintaan ja on seuran keskeisin saavutus. Museo hankittiin professori Eino Jutikkalan johdolla ja avattiin vuonna 1951, eli kolme vuotta yhdistyksen perustamisen jälkeen. Museorakennus on Munteen Molkan vanha päärakennus, joka aikoinaan siirrettiin kirkonmäelle nykyiselle paikalleen. –Se oli sen ajan tapa. Nykyään rakennuksia suojeltaisiin niiden omilla paikoillaan, eikä lähdettäisi siirtelemään, Sirén pohtii aikojen muuttumista. Nuorekas kotiseutuyhdistykseksi Jokavuotiset Sääksmäki-iltamat ja kekripidot sekä muut järjestettävät tapahtumat ovat ulospäin näkyvin osa kotiseutuyhdistyksen toimintaa. Jos ovat suojelutyön muodot muuttuneet, niin Sääksmäki-seuran periaatteet ovat pysyneet kutakuinkin muuttumattomina vuodesta 1948. –Pääasia ei ole menneessä, vaan perinteen ja historian tallentamisen ja julkaisun lisäksi tavoitteena on elinympäristön kohentamisessa entistä viihtyisämmäksi, Sirén kertoo. –Arvelen, että Sääksmäki-seuraan kuulutaan siksi, että seura muistaa vanhan, mutta elää nykyhetkessä, Koskinen miettii. Tässä hetkessä toimiminen ja tapahtumien suuntaaminen mahdollisimman suurelle ikäjoukolle ovat luultavasti syyt siihen, että Sääksmäki-seuran jäsenistö on poikkeuksellisen nuorta. 263 jäsenen joukosta suurin osa sijoittuu ikähaitariin 40–60. Nuori on selvästi käsitteenä venyvä. –Pyrimme järjestämään ohjelmaa, joka on muutakin kuin historian kertausta ja vanhojen muistelua. Tuskin esimerkiksi uusia, paikkakunnalle muuttavia asukkaita, kiinnostaa kuka on asunut missäkin talossa 50 vuotta sitten. Pyritään luomaan ohjelmaa, johon voivat tulla mukaan myös lapsiperheet lapsineen, Sirén selventää. Toinen jännittävä yksityiskohta jäsenluettelossa on se, että kolmasosa asuu muualla kuin Sääksmäen postinumeroiden alueella. –Kaukaisimmat ovat Australiassa, Saksassa on monta ja tietysti ympäri Suomea, Sirén luettelee. Luontokohteiden suojelua Tapahtumien lisäksi Sääksmäki-seura julkaisee Sääksmäki-lehteä. Lehti ilmestyy vuosittain loka-marraskuun tienoilla. Puheenjohtaja on lehdestä ylpeä. –Meillä on ansiokas kirjoittajakunta. Lehdissä on päteviä tieteellisiä kirjoituksia, toisin kuin monien muiden kotiseutuyhdistysten lehdissä. Toki meilläkin on muisteloille sijansa, mutta ne eivät ole pääosassa. Edellä mainittujen lisäksi seura pitää huolta harvinaisesta tähtimaitikasta, jota Hämeessä kasvaa vain Sääksmäellä. Se on ikivanha tulokaskasvi. –Syyskuussa pidämme talkoot, jossa niitämme kasvillisuutta tähtimaitikan ympäriltä. Annamme sille elinmahdollisuuden, Koskinen kertoo. Ovatpa sääksmäkeläiset ennättäneet myös adoptiopuuhiin. He adoptoivat kuppikiven muutaman kymmenen metrin päässä Sääksmäen kotiseutumuseolta, Huittulantien risteyksessä. –Kuppikivi sijaitsee puuston ympäröimänä, joten sen päälle kertyy lehtiä ja hoitamattomana se hautautuu näkymättömiin. Koska museovirastolla ei aika kaikkialle riitä, niin paikalliset hoitavat sitä, Koskinen selittää. 8.7. Sääksmäki-iltamat Kelhissä. Ohjelmassa muun muassa Keijo Kulhan juhlaesitelmä seuran ensimmäisestä puheenjohtajasta, akateemikko Eino Jutikkalasta, sekä helsinkiläisen Rintamateatterin näytelmä Iltamat. 15.7. Museolla tapahtumapäivä. Museo auki, joka sinällään on jo tapahtuma, koska yleensä suljettu. Lisäksi eri alojen käsityöläisiä, perinteisten taitojen taitajia, paikalla. Käpylehmien tekoa. 19.8. Kesäretken kohteena on Sastamalan Wanhat Talot –tapahtuma. 25.9. Tähkämaitikan kasvualueen suojelemiseksi niittotalkoot Nuutalassa. 26.10. Kekripidot Kelhissä. Seura järjestää yhdessä Sääksmäen maa- ja kotitalousnaisten kanssa kaikille avoimet kekripidot, joissa pääosassa on ruoka. Kotiseutumuseon ovet avautuvat yleisölle 1951. 650 vuotta kansalaistottelemattomuutta –seminaari järjestettiin yhdessä Valkeakosken työväenopiston kanssa vuonna 1990. Talonpojat ja työläiset kohtaavat –seminaari vuonna 2002. The King´s Singers -yhtyeen konsertit. Vuoden 1998 konsertissa seuran rooli järjestelyissä merkittävä.