Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Mielipide: Perusopetus tarvitsee kehittämisstrategian Valkeakoskella

Kaupunkimme perusopetuksen taloustiedot ovat saaneet viime viikkoina satikutia muun muassa Ylen toimesta. Päätoimittaja Tuohiniemi kirjoitti asiasta (VS 18.5.) näin: ”Vain yhdellä kahdeksasta mittarista, pätevien opettajien määrässä, Valkeakoski pääsi yli keskiarvon”. Valkeakoskella on ollut jo pidempään suuret opetusryhmät maan keskiarvoihin ja verrokkikuntiin nähden. Jo vuoden 2008 ministeriön selvitys kertoi asian. Olimme Keravan kanssa ”kärjessä” suurimmilla ryhmillä. Ne ovat meillä yhä isot ja heterogeeniset. Perusopetuksen viikkotuntimäärät ovat Koskissa juuri sallitussa minimissä. Kun tuntiresurssi on koko maassa keskimäärin 70 tuntia oppilasta kohden, Koskissa se on maan viidenneksi huonoin eli 59 tuntia. (OAJ, 2016.) Akaassa tilanne on vielä hieman huonompi. Kun perusopetuksen kokonaiskustannukset olivat maassa oppilasta kohden keskimäärin 8 859 euroa, oli se Koskissa 7 656 euroa. Tässäkin painimme Akaan kanssa samassa sarjassa. (OPH 2016.) Edellisen lautakunnan (kopela) yksimielinen päätös vuosiluokkien 1-2 tuntimäärästä (20) muutettiin hallinnon jatkokäsittelyssä 19 tuntiin – alemmas kuin esiopetuksessa! Nyt opetuspäällikkö olisi valmis palauttamaan tunnit 20:een. Median reaktiot Koskin perusopetuksen tilaan ovat olleet paikallaan. Joskus herätykseen tarvitaan jopa ”seinääntörmäys”. Nyt ollaan heräilemässä: ”Tarttis tehdä jotain.” Tarvitsemme tuntuvia, kauas kantavia suunnitelmia ja sen ohessa isoja tekoja, jottei kuvamme koulumyönteisenä kaupunkina ryvettyisi enää. Kunnolliset oppimisen edellytykset ovat ensisijaisia. Hyvien opettajien lisäksi tarvitaan rahaa. Venytetty euro ei saisi olla päättäjien ainoa arvo. Jokainen organisaatio alkaa ennen pitkää puolustaa olemassaoloaan, asemaansa, tekojaan ja toimintatapojaan, toki yksilötasollakin, eikä havaitse kyllin toimintaympäristössään muutoksia ja niiden merkityksiä. Visioita ja innovatiivisuutta kyllä olisi, mutta aloitteet näyttävät kilpistyvän myös herraan nimeltä Ei Besserwisser? Voin olla väärässäkin. Kaipaan ennakkoluulotonta kehittämisotetta. Kehittämisideoista tulisi kertoa epäröimättä. Yksi niistä on sivistystoimen kaupunkistrategia, miksipä ei – osana kaupunkistrategiaa? Odotamme uutta kouluverkkoratkaisua, oppimistulosten arviointijärjestelmää, suunnitelmaa hyvän sisäilman takaamiseksi kaikissa opetustiloissa, Roukon yhtenäiskoulun valmistumista ja alueellistakin sivistystoimen johtajuutta tulevaisuuden haltuunotossa. Ville Raatikainen teki, auditoinnin sijasta, perusopetukseen noin 3 000 euroa maksavan kehittämisselvityksen. Pääpaino oli resurssien tehokkaammassa kohdentamisessa. Hyvä niinkin! Odotukset olivat Villen työlle enemmän siinä, mikä on perusopetuksen tila suhteessa tavoitteisiin Valkeakoskella. Kun resursseissa ei juuri ole pelivaraa, saatetaan suunnitelmalla nyhjäistä tehoja tyhjästä? Yle taas paneutui tilaselvitykseen rohkeammin. Raatikainen ehdottaa muun muassa arviointisuunnitelman ja opetuksen tuen suunnitelman tekemistä. Muut ehdotukset ovat enemmänkin hallinnoinnin yksinkertaistamista. Sorrilan ja Naakan yhtenäiskouluajatusta lukuun ottamatta kouluverkkoasiaan ei kajottu. Jätin muun muassa sivistysjohtajalle 17. huhtikuuta aloitteen oppimistulosten seurantajärjestelmän kehittämisestä perusopetukseen. Se olisi voinut olla myös osa Raatikaisen ehdotusta. Asiakaskyselyjen jatkaminen ei riitä enää arviointisuunnitelmaksi. Oppimistulosten arviointijärjestelmä toisi läpinäkyväksi tulokset suhteessa tavoitteisiin, kertoisi miten tulokset vaihtelevat määrävälein, antaisi tietoa myös siitä, miksi tulokset vaihtelevat. Ehkä mittareissa näkyisivät ylimitoitetun kulukurin jäljet juuri nyt Koskissa. Varmentamattomia merkkejä tulostason laskusta on. Järjestelmän tuottama fakta ei jättäisi jossittelulle sijaa.