Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

Kolumni: Lähtijöitä moneen junaan

Kyllä pikkukunnissakin osataan, vaikka osaaminen jää useimmiten isoisten varjoon. Otetaan esimerkiksi itsensä hyvin brändännyt Vasenkätisten Vestivaali. Viiala-keskeinen Akaan Elävän Musiikin Yhdistys Almu on tehnyt pyyteetöntä kulttuurityötä jo vuosia. Siitä loistava näyttö oli Kimmo Pohjosen Ultra Organin konsertti Akaan kirkossa. Edellinen yhtä upea esitys oli Markku Lepistön tohtorinväitökseen liittyvä konsertti samassa paikassa runsas vuosi sitten. 1980-luvulla kulttuuritarjontaa tarjosi Toijalan Elävän Musiikin Yhdistys Tomu, jonka konsertit tarjosivat maan huippuesiintyjiä ja esitelmätilaisuuksia. Esimerkiksi Toijalan Sataman konsertit vetivät parhaimmillaan yli 1000 kuulijaa yhden päivän aikana. Pyyteetöntä työtä sekin oli, sillä konserttiin oli vapaa pääsy. Valkeakoskella taas Valkeakosken Elävän Musiikin Yhdistys Velmu järjesti säännöllisesti konsertteja, joissa paikkakunnan omat bändit näyttivät kykyjään. Ja kykyjä oli enemmän kuin muualla. Yhdistysten toiminta ei kuitenkaan pystynyt muuntautumaan ajan myötä ja niiden toiminnasta on jäljellä enää vain muistoja. Yhdistysten ohessa nousi kuitenkin esille monta muusikkoa, jotka olivat valtakunnallisestikin merkittäviä. Toijalasta lähtöisin oli esimerkiksi laulaja-muusikko Aki Sirkesalo, joka nousi maan eturiviin. Erilaisia muusikkotragedioita on sitäkin enemmän. Esimerkiksi saksofonisti Olli Laihanen oli yksi taitavimmista jazz-saksofonisteista Suomessa. Mutta kävi kuin kävi. Tähdet vain eivät olleet hänelle oikeassa asennossa. Valkeakoskella vaikutti aikanaan kevyen musiikin nimimies Lennart Dahl, jonka siviiliura ei liittynyt kuitenkaan musiikkiin. Koskilaislähtöisyyttä ovat viime vuosikymmeninä edustaneet muun muassa muusikot Markku Kopisto ja Eero Hämeenniemi. Kopisto on säveltänyt pääasiassa tunnettua lastenmusiikkia ja Hämeenniemi modernia konserttimusiikkia. Tosin Markku Kopisto ei tainnut ehtiä asua Valkeakoskella. Taiteilija Eero Kopiston perhe muutti Toijalasta Urjalaan ja sieltä Valkeakoskelle. Markku oli kaiketi ehtinyt jo muuttaa pääkaupunkiseudulle. Historiallista näyttävyyttä sivuutti myös vallankumousjohtaja Kullervo Manner. Hänen isänsä Gustaf Manner toimi kappalaisena Sääksmäen seurakunnassa vuosina 1885 - 1886. "Yhdistysten toiminta ei pystynyt muuntautumaan ajan myötä."