Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

Jari-Pekka Mäkelä vaihtoi tehdastyön sijaisvanhemmuuteen – "Tuntuu, että voin oikeasti auttaa"

Toisinaan elämässä pitää uskaltaa hypätä. Joskus riittää pienempi pomppu, joskus taas on otettava oikea tiikerinloikka. Viime elokuussa valkeakoskelainen Jari-Pekka Mäkelä v alitsi noista kahdesta jälkimmäisen. Elämä muuttui melkoisesti, kun tehdastyöläisestä tuli sijaisvanhempi. Mäkelä oli ehtinyt tehdä lähes 20 vuoden mittaisen työuran Hypapilla paperinjalostuksen parissa. Mielessä oli jo kuitenkin pidempään itänyt ajatus: pitäisikö tehdä ihan jotain muuta? Vaikka Mäkelä viihtyi työssään, kolmivuorotyön rytmi oli alkanut painaa. Sijaisvanhemmuus puolestaan oli tullut tutuksi ystäväpariskunnan kautta. He kannustivat Mäkelää ja tämän avovaimoa Jaana Nuorelaa: tekin sopisitte tähän työhön. –Pari vuotta mietin, että olisiko minusta siihen ja uskaltaisinko jättää turvallisen vakituisen työpaikkani tehtaalla, Mäkelä kertoo. Yhdessä koulutukseen Avovaimo loi häneen uskoa. Pariskunta päätti lopulta osallistua sijaisvanhemmuutta harkitseville tarkoitettuun koulutukseen. –Vaikka vain minä ryhdyin sijaisvanhemmiksi, molempien piti käydä koulutus. Se matka oli melkoista itsetutkiskelua. Koulutuksessa pohdittiin omia heikkouksia ja vahvuuksia sekä sitä, onko meistä tähän työhön. Kouluttajat tekivät kotikäyntejä Mäkelän ja Nuorelan kotiin ja haastattelivat myös perheen omia 10- ja 13-vuotiaita lapsia. Kun puolivuotinen koulutus oli ohi, Mäkelä päätti uskaltaa. Hän otti tehtaalta vuoden työvapaan ja jäi kotiin. Päivystystä Mäkelä on niin kutsuttu päivystävä sijaisvanhempi. Se tarkoittaa, että milloin vain saattaa tulla puhelu, jossa etsitään kiireellisesti sijaisperhettä. Kun Mäkelä ottaa lapsen tai mahdollisesti parikin luokseen, päivystys loppuu. Silloin alkaa varsinainen työ lasten kanssa. Sijoittaminen saattaa kestää muutamista päivistä viikkoihin. –Alkuun jännitti. Kun elokuussa aloitin päivystyksen ja puhelin soi ensimmäisen kerran, minähän olin ihan paniikissa. Avovaimo rohkaisi silloinkin, että ei tässä mitään hätää – lapsiahan ne on, Mäkelä hymyilee. Takana on nyt pari muutaman viikon sijoitusjaksoa, joista molemmilla kerroilla perheeseen tuli kaksi lasta. Mäkelä voi ottaa kerralla pari 2–8-vuotiasta lasta, mahdollisesti sisaruksia. –Ensimmäisten päivien aikana tutustutaan toisiimme. Aika pian arki alkaa rullata: syödään aamupala, ulkoillaan, nukutaan päiväunet ja touhutaan yhdessä. Rutiinit ovat todella tärkeitä sijoitetuille lapsille. Huomaa, että he myös nauttivat niistä. Voi olla, että rutiineja ei ole välttämättä ollutkaan. Rutiineja ja rytmejä Sijaisvanhemman tehtävä on luoda lapsille mahdollisimman vakaa ja turvallinen ympäristö. Päätavoite on, että lapset saataisiin kotiin sijoituksen jälkeen. Jos se ei onnistu, lapsille etsitään pidempiaikainen paikka. Mäkelän täytyy olla valmistautunut siihen, että kun sijoitus loppuu, hän ei kuule lapsista sen koommin. –Se on vähän sääli, koska lapsiin kiintyy. Se on kuitenkin osa tätä työtä. Vaikka varsinainen sijaisvanhempi on Mäkelä, koko perheen täytyy olla mukana. Lapsia ei jaotella omiin ja muiden, vaan kaikki ovat tasapuolisesti mukana arjessa. –Meillä vietetään ihan tavallista perhe-elämää. Omat lapset ovat ottaneet tämän tosi hienosti, ja olen ylpeä heistä. Mäkelän arki on muuttunut muutenkin. Vuorotyö vaihtui päivätyöksi, mikä on ollut jaksamisen kannalta iso asia. Vaikka aikuisten työkavereiden seuraa välillä kaipaakin, Mäkelä on viihtynyt lasten parissa. –Lasta aidompaa työkaveria ei olekaan. Heti tulee palautetta, jos ei ole täysillä mukana. Työn yhteiskunnallinen merkitys on Mäkelän mukaan suuri. –Tuntuu, että voin oikeasti auttaa. Jos pystyn kääntämään lapsen elämää edes hitusen oikeaan suuntaan, on se iso asia. Päivystävänä sijaisvanhempana Jari-Pekka Mäkelällä on toimeksiantosopimus Tampereen kaupungin kanssa. Sijoitettavat lapset tulevat Valkeakosken lähikunnista, eivät kuitenkaan Valkeakoskelta. Päivystävä sijaisperhe toimii päivystysringissä ja on valmis ottamaan lapsen tai nuoren hoitoonsa kriisitilanteessa. Sijaisvanhemman kanssa on sovittu nk. profiilista, eli millaisia lapsia ja kuinka monta hän kykenee ottamaan kerralla luokseen.