Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

95-vuotias kerää rahaa Hakan hiihtäjille: Vielä kerran, Antero Kekkonen

Antero Kekkonen istuu kotonaan nojatuolissa aamutakki päällä. Auto tönäisi hiihtokeisaria Mäntässä, jossa hän oli lapsenlapsenlapsensa ristiäisissä. Kekkonen selvisi mustelmilla, sillä vanhana pujottelijana hän osaa kaatua. Nyt hän on päässyt sairaalasta, ja hoitajat pohtivat, miten leskimies pärjää kotona. Ikää kun liikuntaneuvoksella on pian 95 vuotta. Antero hymyilee hoitajien huolille, sillä sotaveteraani on selvinnyt pahemmastakin. Ja lapset, miniät ja Kekkosen muu hovi poikkeavat katsomaan, miten Antero voi. Eikä nyt ole aika sairastaa, sillä Antero Kekkosen ideoima Suomen itsenäisyyden 100-vuotisviesti hiihdetään 6. joulukuuta Valkeakosken Korkeakankaalla. Tässä me istumme Anteron kotona ja juomme kahvia. Antero oli aviossa 60 vuotta pari vuotta sitten menehtyneen Seijansa kanssa. Yhteiskoulussa oli iso mediatapahtuma, kun Antero toi 1. syyskuuta 1955 kauniin Seijansa koulun avajaisiin. Seija oli myös voimistelunopettaja ja Järvisen suksitehtaan tyttäriä, jonka isä oli Suomen parhaita mäkimiehiä ja kolmiloikkaajia. –Iltaisin tulee Seijaa kova ikävä, sanoo Antero. Hiihtoleiri vuonna 1946 Kekkonen on tuntenut koko Suomen hiihtoväen sodasta alkaen. Kekkonen järjesti hiihtoleirin päävalmentaja Veli Saarisen kanssa jo talvella 1946, jolloin Mannerheim oli presidenttinä. Hakan hiihtojaoston puheenjohtajana Kekkonen oli 37 vuotta. Hän on nähnyt kaiken hiihdossa, mutta kuka on paras suomalainen hiihtäjä? – Eero Mäntyranta oli lahjakkain hiihtäjä, mutta Veikko Hakulisen voitontahto ja kunnianhimo olivat ylittämättömiä, sanoo Kekkonen. Varsinais-Suomen Kiskossa syntynyt Kekkonen sai auttamisen mallin kodistaan. Hänen isänsä Juho Kekkonen oli lähtöisin niin köyhistä oloista, että poika kulki kerjuulla. Juho Kekkonen opiskeli kansakoulunopettajaksi, ja oli kristillisen työväenpuolueen kansanedustajana 1919–1921. Juho Kekkonen muistetaan miehenä, joka rahoitti nuorten opintoja. –Ja jokainen maksoi velkansa, muistelee Kekkonen. Vain yhdeksän selvisi Kuuntelen hiljaisena, kun Antero puhuu sodasta. Hän lähti 30. kesäkuuta 1941 vapaaehtoisena jatkosotaan. –Isä oli rauhan mies, joka vastusti sotaa, mutta minun lähtöni hän hyväksyi. Isänmaata pitää puolustaa kaikin voimin. Minulta jäi kuudennen luokan matikan ehdot suorittamatta, eikä niiden perään kukaan ole kysellyt. Kekkonen oli Terijoen Rajajoen kylässä vain 20-vuotiaana 36 sotilaan joukkueenjohtaja. Rajajoki oli tärkeä paikka, sillä se jakoi vuosisatoja pohjoisen Euroopan itään ja länteen. Joella on leveyttä vain 15-20 metriä, joten vastapuolen sotilailta näkyivät silmien valkuaiset. Kekkosen joukkueesta vain yhdeksän selvisi tulihelvetissä hengissä tai haavoittumatta. Melkein kaikki muut upseerit kaatuivat. Se kertoo, millaista on sota. Aseveljet antoivat rauhan ensimmäisenä päivänä Kannaksella Kekkoselle kiitokseksi Mannerheimin pronssisen patsaan, joka on Kekkosen palkintokaapin päällä. –Se on elämäni paras palkinto, sanoo Kekkonen. Kekkonen tuli Valkeakosken yhteiskoulun voimistelunopettajaksi 1952. Ja vielä lähes satavuotiaana hän johtaa ainakin henkisesti Hakan hiihtojaostoa ja kerää rahaa hiihtäjilleen. Varaan Valkeakosken matkalleni rintataskuun viiden euron setelin. Anterolla on aina menossa arpajaiset Hakan hiihdon tukemiseksi. Antero Kekkonen on monelle koskilaiselle ikäluokalle samanlainen käsite kuin Urho Kekkonen muissa piireissä. Kun Valkeakosken ja Pälkäneen yhteiskoulut kilpailivat urheilussa keskenään, kisapäivinä koulut olivat kuin sodassa. Kisat olivat Antero Kekkosen ja hänen pälkäneläisen kollegansa Mauno Löfroosin välistä sotaa. Kekkonen on ensimmäinen koskilainen, joka kätteli kuningas Kaarle Kustaata Flunin MM-hiihdoissa 1974, mutta tiukin paikka oli Oslossa Holmenkollenin mäen 90-vuotiskisojen juhla-illallisilla. Kekkonen istutettiin Suomen kisajoukkueen johtajana kuningas Olavin ja kruununprinssi Haraldin väliin. Hän sai tehtäväkseen pitää kuninkaalle puhe. –Se oli elämäni kovimpia paikkoja, mutta kaipa siitä selvisin, kun kuningas Olav niin sitä kiitteli. Syntynyt: 23.6.1923 Kiskossa. Liikuntaneuvos 1994. Ura: Voimistelunopettaja (Helsingin yliopisto 1949). Kajaanin seminaarissa opettaja 1950–1952, Valkeakosken yhteiskoulu 1952–1984. Reservin yliluutnantti. Urheilu: Hiihtoliiton johtokunnassa 1961–1975. Suomen kisajoukkueen johtajana ja huoltomiehenä, valmentajana useissa MM- ja olympiakisoissa vuodesta 1954. Hakan hiihtojaostossa vuodesta 1952. Perhe: Leski, kolme lasta, 10 lapsenlasta. "Se oli elämäni kovimpia paikkoja, mutta kaipa siitä selvisin." Antero Kekkonen