Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Ylioppilaat ja orjuutetut

Vappua vietetään usein viileässä säässä. Jos oikein huonosti käy, sää on kylmä ja jopa luminen. Aurinko voi paistaa, mutta sekin on enemmän valoa kuin lämpöä. Vappu on ollut ennen kaikkea poliittinen juhlapäivä. Työläiset ja ylioppilaat ovat päivänsankareita. Tosin poliittisesti korrektisti vappu määriteltiin suomalaisen työn päiväksi vasta vuonna 1979, ei siis työläisten juhlapäiväksi. Kompromissi tehtiin 40 vuotta sitten. Se toki sopi ajankuvaan ja silloiseen poliittiseen tilanteeseen. Perinteet vapunviettoon tulevat kaukaa. Suomalaiset ovat aina olleet kallellaan Saksan suuntaan, joten germaaneilta tuli tapa polttaa kokkoa vappuna. Varsinaiset kokot ovat enää vain kansanperinnettä. Muinaissuomalaiset sen sijaan polttivat helavalkeita, joskin käytäntö on muuttunut siinäkin. Vuonna 1890 oli ensimmäinen vapunvietto Suomessa, jonka järjesti Helsingin Kirjatyöntekijöiden Yhdistys. Samana vuonna Pariisissa vappu nimettiin kansainväliseksi työläisten mielenosoituspäiväksi. Suomessa työväen vappu jakautui pitkään kahtia. Vappumarssin järjestivät sosiaalidemokraatit ja kommunistit erikseen. Ylioppilaiden ja säätyläisten juhlana sitä pidettiin kauan. Muutama vuosikymmen sitten ylioppilaat pitivät yo-lakkia kesäisinkin. Sen voi todeta vaikka vanhoista kotimaisista elokuvista, joissa kaupungista maalle tullut ylioppilas on heinänteossa yläruumis paljaana ja yo-lakki päässään. Eikä se ole parodiaa, joskin parodiaa siitä on myös tehty myöhemmin elokuvissa. Ylioppilaiden juhla oli säätyläisten juhlaa ja siksi sen kansanomainen perinnekin tuli Ruotsista. Tänä päivänä vappu näkyy katukuvassa valkoisina lakkeina ja ilmapalloina sekä nuutuneina ilmeinä. Myös yo-lakkien arvostus on laskenut. Ylioppilaat ovat muuttuneet keskiluokkaisiksi ja heitä enemmän on noususuhdanteessa työn arvostus. Säätyläisyyskin on enää vanhojen, degeneroituneiden sukujen yksinoikeus. Vapun karnevalistisuus on myös etusijalla. Jokaisella paikkakunnalla on omat perinteensä. Valkeakoskella suosioon nousi ankanuitto kymmenen vuotta sitten. Perinne ei vielä ole kovin pitkä, mutta karnevalistisena ajatuksena hieno. Ankanuittoja on tosin nykyisin muuallakin, mutta ei se vie hohdetta oman paikkakunnan tapahtumasta.