Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Pakinoitsija Pötkö: Nykyihmisillä ei ole tilannetajua eikä tunneälyä

Masentaa, kun masentavaa lukee. Luin mainosta, jonka mukaan nykyihmisillä ei ole tilannetajua eikä tunneälyä. Ei niitä ole poliitikoilla, ei lääkäreillä, muista puhumattakaan. Tilanne on tosi paha, mutta onneksi ”tohtori” kouluttaa, korvausta vastaan toki. Testin mukaan minulta puuttuu kaikenlaista tajua ja älyä. Äitini oli taidokas sananlaskujen viljelijä. Hänen näsäviisas poikansa Pötkö kehtasi pilkata, että miten ne vanhan kansan viisaudet ovat niin vastakkaisia. Kun yksi neuvoo näin, niin jo toinen korjaa päinvastoin. Siinä se taito onkin, vastasi äitini, pitää osata sanoa se, mikä milloinkin siihen soppii. Se on tilannetajua, se. Ilmassa leijui tilannetajua ja tunneälyä, kun esittelin morsiameni. Kerroin, että tässä on sinulle komia miniä, jolloin äiti kehtasi taivastella, että miten ihmeessä se siulle tullee? Heitti perään sananlaskun, että no, nauru nuorentaa, rakkaus komistaa! Karjalaista tunneälyä äiti esitti sanoessaan, että paremman sain, ko annoin! Somekirjoittajan mukaan häneltä irtoaa myös luovan ongelmanratkaisun avaimet. Kyseistä oppia jakoivat Paukun Rami ja Kirjavaisen Jorma UPM:llä. Hyvin opettivat, mutta melko huonosti tarttui tefloniin. Henkilökohtainen ongelmani hoitui, kun luovutin ja lopetin ”minä itse” -asenteella sitä ratkomasta. Talonmiehen poikana minut opetettiin luovaksi. Loin lunta ja luin Pekka Puupäätä. Sarjakuvassa Pekka esitti erittäin yleisen ja todella luovan keinon ratkaista ongelmia. Pekka alkoi popsia omenoita, mutta niistä paljastui matoja. Kotvan mies mietti ja sitten sytytti. Pekka meni ja sammutti valot, sekä jatkoi syömistä. ”Poissa silmistä, poissa mielestä” -metodi on nykyään levinnyt kautta päättäjäkunnan. Vaikka aika onkin hidas ja hyvä lääkäri, niin ei ”aika hoitaa” -tapa kaikkea hoida, kyllä jotain tarttis tehräkin! Koskinkin poliitikoilla ovat taas vaalit liian liki. En ollut nahoissani pysyä, kun minua pyydettiin ehdokkaaksi. Pari satraappia tuli ja perusteli, kuinka tärkeätä on, että jokainen antaa oman panoksensa myllykylämme eteen. Vetosivat oikein, ja olin jo suostua, kun varoituskellot alkoivat soida. Huomasin, että herrat pyysivät minua ehdokkaaksi eri puolueeseen, kuin mitä itse edustivat.