Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

”Asiaa ei vaivauduta tutkimaan lasten kannalta” – Vilja ja Vuokko, 14, kommentoivat suunnitelmaa koulujen vähentämisestä mielipiteessään

MIELIPIDE. Olemme harmistuneita kuultuamme, että pienten kyläkoulujen lakkauttaminen on edessä myös meidän entisellä alakoulullamme, Rauhalalla. Pystymme helposti kuvittelemaan, kuinka ikävää lapselle olisi matkustaa bussilla tai taksilla päivittäin kouluun ja takaisin jopa kahden tunnin ajan. Mutta pystyvätkö päättäjät? Ovatko he miettineet asiaa lapsen kannalta? Mitäs lapset sitten tekevät koulumatkan ajan? Tuskin ainakaan läksyjä, mikä saattaa tulla monille aikuisille ensimmäisenä mieleen. Matkapahoinvointi, nettiongelmat, kärsinyt käsiala ja viitsimättömyys nyt ensimmäisenä saapuvat estämään läksyjen tekoa. Kun paikan päälle on päästy, voi vastassa odottaa ankea, laitosmainen koulu huonoine yhteishenkineen ja sisäilmoineen. Onhan todettu, että pienissä kyläkouluissa yhteishenki on paljon parempi ja helpommin muodostettavissa kuin suurissa kouluissa, jossa se on erittäin haastavaa ellei mahdotonta, sillä oppilaita on niin paljon. On surullista kuulla koulukavereilta ikäviä juttuja esimerkiksi siitä, kuinka usein Sorrilassa on tappeluita ja kuinka suurta vahinkoa ne ovat tehneet. Emme itse mistään hinnasta haluaisi, että omat nuoremmat sisaruksemme joutuisivat kasvamaan sellaisessa koulussa. On myös selvästi todettu, että pienissä kyläkouluissa on huomattavasti parempi sisäilma kuin suurissa uudemmissa, esimerkkinä Akaan koulut tai Roukon yhtenäiskoulu. Eikö olisi parempi pitää nämä vanhat koulut sen sijaan, että tehdään uudet, isot koulut, jotka homehtuvat purkukuntoon kolmessa vuodessa? Sehän vie paljon aikaa ja etenkin sitä rahaa, jota päättäjät selvästi koittavat koko ajan pihistellä. ”Lasten kuunteleminen olisi järkevää” Muuttotappiokin rupeaisi varmasti näkymään Sääksmäen osalta, sillä usein asuinpaikan valintakriteereihin kuuluu koulu. Sitäkö tänne oikeasti halutaan? Sääksmäen ympäristö ja kulttuurillinen perintö kuitenkin miellyttävät monia, ja seudulle muuttaakin ihmisiä osittain niiden takia. Mutta entä sitten, kun on koulu kahdenkymmenen kilometrin päässä ja lapsi vasta ekaluokkalainen? Pitääkö niin pienen lapsen oikeasti joutua kestämään jopa kahdeksan tunnin mittaisiksi venyviä koulupäiviä? Silloin saattaa kauan haaveiltu muutto jäädä tekemättä. Lasten kuunteleminen olisi tällaisissa tilanteissa järkevää, vaikkei heillä päätösvaltaa olekaan. Myös lapset osaavat ajatella asioita, ja heitähän päätös pääasiassa koskeekin. Asiaa ei edes vaivauduta tutkimaan lasten kannalta. Monestiko on näkynyt lapsia, joiden mielestä oman koulun lakkauttaminen ja uuteen, suurempaan ja kauempana olevaan kouluun siirtyminen on hieno asia? Me, niin kuin suurin osa kyläkouluissa olevista, tykkäämme kyläkouluista juuri yhteishengen ja vapaamman ympäristön vuoksi. Me viihdyimme Rauhalassa erityisesti vapauden ja luonnonläheisyyden takia, sekä tietenkin pienen ihmismäärän vuoksi. Suosittelisimme päättäjiä miettimään, mitä oikeasti omalle lapselleen haluaisi. Valkeakosken kaupunginkirjaston eväspöydästä puistossa pelleileviä nuoria katsellen, Vilja , 14, ja Vuokko , 14