Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Maine ei ole koskaan noussut neljä kertaa Suomen parhaaksi jalkapalloilijaksi valitun Jussi Peltosen päähän – ”En minä ole tätä ansainnut”, sanoo hän nimikkotiestään

Juhani Peltonen seisoo Tehtaan kentän kulmalla. Hän seisoo omilla juurillaan, sillä hänen syntymäkotinsa oli 150 metrin päässä kulmalipusta. Hän on sama Jussi Peltonen, joka on yksi Suomen kautta aikojen parhaimmista jalkapalloilijoista. Tiistaina pelattavan Hakan ja Ilveksen ottelua ennen Tehtaan kentällä on juhlahetki. Silloin vihitään Jussi Peltosen tie, joka kulkee nauhana kentän päädyn takaa. Peltoselle Tehtaan kenttä on vihreä paratiisi, ja tämän tarinan voisi aloittaa sanoin: "Alussa oli pallo. Se on tehty nahasta, kuten Jussikin." Jussi Peltonen on valittu neljä kertaa Suomen parhaaksi jalkapalloilijaksi. Hän on neljäs ammattilaisemme ja ensimmäinen suomalainen Saksan Bundesliigassa. Hän edusti aikansa mahtiseuraa Hamburger Sport-Vereinia, jonka kapteeni oli Uwe Seeler . Istumme Tehtaan kentän katsomossa ja edessämme on tyhjä kenttä. Mutta mikään ei ole niin elävä kuin tyhjä kenttä, jossa mielikuvissamme juoksevat sadat kaverimme. – On se niin hienoa, että saat oman tien juurillesi, sanon Jussille. Jussi vastaa vaivaantuneena: – En minä ole tätä ansainnut. Se kertoo Peltosesta paljon: maine ei ole koskaan noussut päähän. Nuoremmille Peltonen on ollut esikuva ja käsite. Pelaajana häntä voisi kuvailla Muhammad Alin sanoin: "Liikkui kentällä kuin perhonen ja iski kuin salama." Peltosen lapsuudenperheeseen kuuluivat äiti, isä ja sisar. Jussi lähetettiin sotalapseksi Ruotsiin, jossa hän sai kipinän jalkapalloon. Kun Peltonen palasi Valkeakoskelle, rautatieasemalla hänellä oli kainalossa jalkapallo ja edessä Aune -äiti, jota hän ei tunnistanut. Peltonen ei osannut sanaakaan suomen kieltä eikä kotona kukaan osannut ruotsia. Apuun tuli tehtaan virkailija Hjördis Tengström , joka opetti Jussille suomea. Poikien ainoa kieli oli jalkapallo. Pojat pelasivat piirin sarjan ottelut paljain jaloin, koska kaikilla ei ollut varaa tossuihin. – Hämeenlinnassa kentällä oli perunavako, jota pitkin oli helppo kuljettaa palloa, Peltonen muistelee. Peltonen oli Hakan suuruuden ajan pääarkkitehti, joka oli talvella 1955 oppimassa jalkapalloa Jugoslaviassa. Kun presidentti Tito kävi Urho Kekkosen vieraana Valkeakoskella keväällä 1964, hän tapasi Peltosen täsmälleen paikassa, jossa menee nyt Jussi Peltosen tie. Helatorstaina 1955 oli 18-vuotiaan Peltosen ensimmäinen A-maaottelu. Suomi hävisi Unkarille, ja kentän parhaina palkittiin Unkarin Ferenc Puskas ja Suomen Juhani Peltonen. Peltonen kävi Lotilan ammattikoulun, joka oli aikansa palloilukoulu, ja työpaikka löytyi Jylhävaran konepajasta. Vuosi 1960 Haka oli Peltosen elämässä merkittävä, sillä Haka voitti tuplamestaruuden, Peltonen valittiin ensimmäisen kerran maan parhaaksi, ja Seuratalossa tanssittiin Jussin ja Kertun häitä. Nyt harppaamme vuoteen 1964. Peltonen valittiin Lahden Reippaan Olli Heinosen kanssa Pohjolan joukkueeseen, jonka vastustaja Kööpenhaminassa oli Muu Eurooppa. Se oli Tanskan Jalkapalloliiton 75-vuotisottelu. Peltonen loisti ja teki maalin. Niinpä hänelle tuli Hampurista 1. kesäkuuta sähke. Bundesliigajoukkue HSV halusi Peltosen Hampuriin neuvottelemaan sopimuksesta, ja lentoliput odottivat Härmälän lentoasemalla. Peltonen oli vuorineuvos Juuso Waldenin suosikki. Tämä ilmoitti, että kenraalit eivät juokse, mutta Hampurin herrat ovat tervetulleet Valkeakoskelle. Koskiin ilmestyi HSV:n lähettiläs H. Perrer . Walden antoi Jussin turvaksi yhtiön parhaat lakimiehensä. Kaarle H. Pentin ansiosta Jussi sai samat palkat kuin Saksan parhaat jalkapalloilijat. Vuorineuvos piti Peltosen perheestä huolta ja kävi jopa hyväksymässä Hampurin-asunnon. Kun Peltonen käveli lokakuussa ensimmäisenä aamuna Hampurin rautatieasemalle, hänen kuvansa oli monen lehden etusivulla. Jo sama iltana Peltonen pelasi Manchester Unitedia vastaan. Seuraava aamuna Sport -lehden pääotsikko oli: ”Jussi Peltonen – Liebling der Massen” eli Jussi Peltonen kansan lemmikki. Vuorineuvos kävi katsomassa Peltosen pelejä, joista laadittiin selostus myös Valkeakosken Sanomiin . Jos selostus ei vastannut Juuson käsitystä, juttu uusittiin seuraavaan lehteen. Peltonen pelasi Hampurissa kaksi kautta, ja palasi Suomeen syksyllä 1966. Hänelle tarjottiin rahaa ja asuntoja, mutta Peltonen halusi perheensä Koskiin. Yhtyneillä Peltonen toimi myyntiedustajana. Peltosen viimeinen kausi Hakassa oli 1972, mutta Tehtaan kentällä hän pelasi ystävyysottelussa vielä vuonna 2018. Nyt moneen kertaan parsitut jalat eivät enää kestä juoksua. Peltosesta kehittyi eläkeläisenä taidemaalari, joka on pitänyt useita taidenäyttelyitä Koskissa ja Tampereella. Peltonen sanoo, että myös jalkapallo on kauneimmillaan taidetta. Jalkapallossa luovuuden suurin hetki on se, kun pallo suhahtaa verkkoon tai hieno syöttö avaa tien maaliin. Jussi Peltonen saa oman tien. Se vihitään Valkeakosken Tehtaan kentällä ennen tiistaina pelattavaa Hakan ja Ilveksen ottelua. Peltosen viimeinen kausi Hakassa oli 1972, mutta Tehtaan kentällä hän pelasi ystävyysottelussa vielä vuonna 2018.