Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Nuoret kysyivät: Mitä tehdä, jos saa törkeitä kuvia puhelimeensa? Panelistit neuvoivat, kuinka seksuaaliseen häirintään tulee puuttua

Suuri osa nuorten yhteydenpidosta tapahtuu nykyisin verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Myös ihastumiset, intiimit suhteet sekä eroottiset keskustelut ja kuvat ovat osa monen nuoren verkkoelämää. Muun muassa tästä keskusteltiin nuorten omassa Skullture-paneelissa tiistaina. Nuoret saivat lähettää kysymyksiä panelisteille koko keskustelun ajan puhelinsovelluksen kautta. Moni nuori julkaisee paljastavia kuvia sosiaalisessa mediassa tai lähettää intiimejä kuvia yksityisviesteillä. Seksuaalineuvoja Mikko Väisänen muistuttaa, että kuvia lähetettäessä täytyy aina käyttää vakavaa harkintaa. Itsesuojeluvaisto on oltava mukana. Sinänsä kuvissa ei ole mitään väärää: ne voivat olla yksi tapa tutkia ja ilmaista omaa seksuaalisuutta. –Seurusteleva pari voi nauttia toisistaan kuvien kautta. Kuvien vaihtamisen täytyy kuitenkin aina olla sovittua ja ehdottoman luottamuksellista, Väisänen sanoo. Tuntemattomille kuvia ei pidä lähettää. Aina, kun kuvan julkaisee verkossa tai lähettää toiselle, kuvan käyttö ei enää ole omissa käsissä. Vastapuoli voi tallentaa kuvan ja julkaista sen, missä haluaa. Häirintä on yleistä verkossa Myös verkossa tapahtuva seksuaalinen häirintä on monelle nuorelle tuttua. Skultture-paneelissa moni koululainen kysyi, mitä tehdä, jos kokee seksuaalista häirintää esimerkiksi ei-toivottujen eroottisten kuvien muodossa. Terveydenhoitaja Minna Jussila kertoo kohdanneensa esimerkiksi tilanteita, joissa nuorelle on pyytämättä lähetetty puhelimeen kuvia sukupuolielimistä. Jussila työskentelee Valkeakoskella Tietotien lukiossa ja HAMKissa. Jos häirintää kohtaa, pitää tekijälle heti tehdä selväksi, ettei pidä tämän toiminnasta. –Jos toiminta jatkuu, on hyvä keskustella asiasta jonkun aikuisen kanssa. Jos tilanne on vakava eikä lopu, kannattaa ottaa yhteyttä poliisin, Jussila sanoo. ”Ei koskaan oma vika” Suomessa joka kolmas 8.-9.-luokkalainen tyttö on kokenut seksuaalista häirintää viimeisen vuoden aikana. Pojista häirintää on kokenut noin joka kymmenes. Luvut ovat samankaltaiset myös lukion ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden keskuudessa. Häirinnällä tarkoitetaan häiritsevää seksuaalista ehdottelua, ahdistelua ja loukkaavaa nimittelyä. Häirintä voi olla esimerkiksi vihjailevia eleitä, härskejä puheita, kaksimielisiä vitsejä, vartaloon tai pukeutumiseen liittyviä huomautuksia, seksuaalisesti värittyneitä viestejä tai puhelinsoittoja. Yleisintä häirintä on netissä tai puhelimessa. Lääkäri Sohvi Mäntykoski korostaa, ettei seksuaalinen häirintä koskaan ole uhrin vika. –Jokainen voi pukeutua ja käyttäytyä ihan niin kuin haluaa. Se ei koskaan poista tekijän vastuuta. Seksuaaliterapeutti Maria Kihlström kehottaa nuoria aina kertomaan aikuiselle, jos saa puhelimeensa häiritseviä kuvia. Sama pätee muuhunkin häirintään. –Kannattaa miettiä jo etukäteen pari-kolme aikuista, joille voi kertoa, jos jotain tapahtuu. Aikuisten velvollisuus on aina auttaa. Uskaltakaa pyytää apua. Lähteinä käytetty myös: Kouluterveyskysely (2017). Pelastakaa Lasten julkaisema selvitys Lasten kokema seksuaalinen häirintä ja siihen liittyvä kiusaaminen digitaalisessa mediassa (2018). Seksuaalisesta häirinnästä on hyvä puhua avoimesti myös perheissä. Tärkeintä on säilyttää avoin keskusteluyhteys nuoreen ja pitää yllä ilmapiiriä, jossa nuori uskaltaa kertoa ikävistäkin asioista. Häpeä on suurin syy siihen, miksi lapset ja nuoret eivät kerro seksuaalisesta häirinnästä aikuisille. Lapselle on hyvä jo pienestä pitäen opettaa oman koskemattomuuden rajat ja positiivista suhtautumista omaan kehoon. Pelottelu ei suojele lasta tai nuorta. Parhaiten vanhempi suojelee lastaan viettämällä aikaa tämän kanssa ja kuuntelemalla, kun tämä kertoo omista asioistaan. Lisätietoa saa esimerkiksi Väestöliiton sivulta www.vaestoliitto.fi Lähteet: Väestöliitto, Lastensuojelun keskusliitto, Pelastakaa Lapset.