Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Teiden päällystysrahat puolittuvat Pirkanmaalla – välttämättömiin asvalttiurakoihin tarvittaisiin ainakin 10 miljoonaa lisäeuroa

Suomalaisilla maanteillä voi olla edessään lähes ennen kokematon kurjistuminen. Väylänpidon kehittämiseen, uusinvestointeihin ja korjausvelan vähentämiseen käytetään 1,5 miljardia euroa vuonna 2019. Se on 400 miljoonaa vähemmän kuin viime vuonna. – Korjausvelkaohjelman jatkaminen tuntuu olevan eduskuntavaalien alla kaikkien suosiossa. Eri asia on, toteutuvatko lupaukset ja koska, johtaja Juha Sammallahti Pirkanmaan ely-keskuksesta sanoo. Vain 130 kilometriä Tienpidon rahapula näkyy nopeimmin päällystysmäärissä. Pirkanmaalla kilometrit puolittuvat kesästä 2018. – Viime vuonna päällysteitä uusittiin 280 kilometrin matkalla, ja rahaa oli käytössä 17,3 miljoonaa euroa. Nyt rahaa on varattu 9,3 miljoonaa, josta riittää 130 kilometrin päällystekorjauksiin, toiminnanohjauspäällikkö Janne Lintilä ely-keskuksesta vertaa. Koko määrästä vain 30 kilometriä on päällystelaatan täydellistä uusimista. Näitä kohteita on koko Pirkanmaalla vain kahdeksan kappaletta. Loput sata kilometriä ovat urapaikkauksia sekä teiden korjauksia niin sanotulla remix-menetelmällä, jossa hyödynnetään vanha, paikalta jyrsitty asvalttikerros. Kohteita on listattu noin 60, ja ne tarkentuvat kevään aikana teiden uramittausten perusteella. Urapaikkaus ja remix-kohteet puuttuvat tämän jutun karttakuvasta. – Käytettävästä 9,3 miljoonasta kolme miljoonaa kuluu välttämättömiin reikäpaikkauksiin ja 1,7 miljoonaa tiemerkintöihin, Lintilä sanoo. Koko maassa uutta asvalttia lasketaan tänä vuonna 1 500–1 800 kilometrin matkalle. Samalla tasolla oltiin viimeksi vuonna 1964. Kehnoja teitä jonossa Rahapulassa maakunnan kuten koko maan tieverkon kunto heikkenee väistämättä, ely-keskuksessa lasketaan. Janne Lintilän mukaan 130 kilometriä uutta asvalttipintaa on liian vähän takaamaan edes Pirkanmaan pääteiden hyvä kunto. – Alempi päällystetty tieverkko kärsii pahasti, ja sen kunto laskee. Rakenteellisia korjauksia ei voida tehdä ollenkaan, Juha Sammallahti vahvistaa. Nykyisillä resursseilla päällysteiden kunto heikkenee joka vuosi 150 kilometrin matkalla. Osuuksista puolet on pääteillä. Samaan aikaan liikennemäärät kasvavat. Peruskorjausta kaipaavia teitä on maakunnassa ennestään yli 40 kappaletta. Yhtä monta kohdetta olisi rakennettava pohjia myöten kokonaan uudelleen. Heikkokuntoisten tieosuuksien yhteispituus oli vuoden alussa 500 kilometriä, josta 75 kilometriä pääteillä. Heikkokuntoisia siltoja löytyy 66, ja osa niistä on painorajoitettuja. Korjauksia 30 vuodeksi Maakunnan uudet tiehankkeet ja turvallisuusparannukset eivät etene tänä vuonna juuri lainkaan. Kuvaavaa on, että Pirkanmaan kokoisessa maakunnassa ja väestökeskittymässä pariin vuoteen merkittävin investointihanke on Kyröskosken eritasoliittymä ja ohituskaistan jatke valtatiellä 3. Hankkeen kustannusarvio on 9 miljoonaa euroa. Vaaleihin valmistautuvien puolueiden keskuudessa on kuitenkin kohtuullinen yksimielisyys siitä, että maanteiden, rautateiden ja vesiväylien parannuksiin pitäisi ohjata vuositasolla 300 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Pirkanmaan välttämättömiin asvalttiurakoihin tarvittaisiin ainakin 10 miljoonaa lisäeuroa. – Esityksen toteutuminen saattaa mennä kolmen vuoden päähän, Janne Lintilä epäilee. – Jos näin käy, odotusaikana syntynyt kuilu ja maanteiden kuntotaso saadaan kurottua umpeen noin 30 vuodessa, vaikka lisäraha olisi käytössä koko tämän ajankin. Väylien kunnon heikkeneminen hidastui Juha Sipilän hallituksen noin 595 miljoonan euron korjausvelkaohjelmalla vuosina 2016–2018. Pirkanmaalla ylimääräistä väyläkorjausrahaa oli käytössä 22,2 miljoonaa, Summalla korjattiin kaksi siltaa ja 64 kilometriä sorateitä sekä päällystettiin teitä 290 kilometriä. Osassa kohteissa parannettiin rakenteita. Tänä vuonna väylänpitoon käytetään 400 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2018. Liikenneviraston mukaan huonokuntoisten päällysteiden määrä kasvaa 700 kilometrillä koko maassa. Jos rahoitus jää pysyvästi tälle tasolle, rappeutumistahti kiihtyy 1 000 kilometriin vuodessa. Suomen liikenneväylillä on ennestään 2,5 miljardin euron arvoinen korjausvelka.