Ulvajanniemi oli kerran saari

Onneksi on valokuvaaja mukana. Muuten kukaan ei uskoisi tätä.

Ulvajanniemeläisen Kari ”Putte” Kirjavaisen omakotitalon piha on käsittämätön vihreä pikkuparatiisi. Sieltä löytyvät kaikki ne elementit, joissa ihmisen silmä lepää eli jylhää kalliota, suihkulähde ja kasveja vaikka muille jakaa.

No, ainahan yhteen kaupunginosaan pari nättiä pihaa mahtuu. Mutta Ulvajanniemessä se ei rajoitu vain muutamaan.

Kapeiden katujen varsilla on persoonallisia pikkutaloja omine rauhoineen. Joku on täyttänyt pihan ahkerasti kukilla, toinen on tykännyt luomummasta, mutta koko ajan törmää rauhalliseen, jopa paikka paikoin kylämäiseen idylliin.

Melkein säikähtää, kun paikallisbussi kaartaa talojen välistä. Niin, tämähän on lähellä keskustaa.

Ilmainen vene

Jotkut muistavat Ulvajanniemen ajalta, jolloin sen muutamassa kerrostalossa ei mennyt hyvin. Lämpökeskuksen lähellä asui ihmisiä, jotka panivat ranttaliksi ja loivat kaupunginosalle joksikin aikaa maineen, jota se ei enää ansaitse.

Tässä väärän maineen ketjussa on Valkeakoskella moni muukin alue.

Seisomme kuvaajan kanssa Haapatie 14:n pihassa. Talon kyljessä on ilmoitustaulu, jossa asukasyhdistys ilmoittaa ilmaisesta soutuveneestä.

– Kyllä, olemme saaneet lahjoituksena soutuveneen, jonka kuka tahansa asukas saa käyttöönsä ilmaiseksi päivän ajaksi, kertoo asukasyhdistyksen puheenjohtaja Rauli Hetejärvi.

Venettä on jo tänä kesänä käytetty mukavasti. Tosin monella ulvajanniemeläisellä on omakin vene läheisessä rannassa.

Hetejärvi on oikeastaan mister Ulvajanniemi, sillä hän on asunut siellä syntymästään saakka. 64-vuotias Hetejärvi muistaa ajan 1960-luvulta, jolloin Ulvajanniemessä oli samanaikaisesti neljä kauppaa. Vielä 1970-luvulla niitä oli kolme.

– Nyt täällä ei ole enää edes kioskia, mutta eivät ihmiset sitä enää vaadikaan. On totuttu siihen, että ruokaostokset tehdään keskustassa, hän sanoo.

Yli 200 taloutta

Ulvajanniemen naapureita ovat Tyry ja Pohjankorpi. Vielä 1950-luvulla Ulvajanniemi oli saari silloin, kun vedenpinta oli korkealla.

– Pohjankorpeen piti mennä lankkuja pitkin. Muistan, kuinka me pojat mentiin omatekoisella lautalla Tyrynlahdelta Pikku-Ulvajaan.

Ulvajanniemessä asuu nykyisin noin 200 taloutta. Suurimmillaan niitä oli yli 400. Silloin ihmiset asuivat ahtaammin ja samassa pihapiirissä saattoi olla jopa kuusi eri perhettä.

Juuri nyt Ulvajanniemessä on menossa raju sukupolvenvaihdos. Talon myyntiaika on vain kuukausi.

– Tuossakin talossa vaimo käy töissä Lahdessa ja mies Tampereella, Hetejärvi näyttää yhden uuden perheen taloa.

Muualta muuttavat nimittävät Ulvajanniemen rauhaa onneksi. Alkuperäisille koskilaisille vihreys ja rauha tuntuvat olevan itsestäänselvyyksiä.

Leikkimään!

Ulvajanniemen vuokrakerrostalojen nykyiset omistajat ovat harrastaneet jämäkkää politiikkaa, mitä järjestykseen tulee. Pajutiellä on jo vuosia eletty tavallista, säyseää kerrostaloelämää.

Tästä huolimatta asunto-osakkeen hinta on Ulvajanniemessä yhä Valkeakosken keskitasoa halvempi. Menee aikaa, ennen kuin vanhat synnit on sovitettu niiden mielessä, jotka eivät koskaan vieraile paikan päällä.

Niille, jotka haluavat nähdä arkkitehtonisesti kauniita kerrostaloja, Ulvajanniemellä on tarjota klassikoita. Aurinkotaloiksi nimetyt arkkitehtipariskunta Ypyän aikoinaan suunnittelemat kaarevat talot perustuvat siihen filosofiaan, että aurinko paistaisi tasaisesti kaikille.

Valkeakosken kaupunki muisti viime kesänä Ulvajanniemeä hyvin varustetulla, isolla leikkipuistolla. Päättäjien mieltä huojentanee tieto, ettei yhtään euroa mennyt hukkaan.

Jo pelkästään perhepäivähoitajien joka-aamuinen karavaani tuo kentälle elämää. Iltapäivällä koulun jälkeen kentälle ilmaantuu koko joukko koululaisia kiikkumaan ja leikkimään.

– Ei todellakaan haittaa yhtään, että kenttä tuli tähän meidän kerrostalon viereen. On mukavaa kuunnella, kun on vilinää ja vilskettä, sanoo Savosta Valkeakoskelle 38 vuotta sitten muuttanut Lauri Mönkkönen, asukasyhdistyksen väkeä hänkin.