Liikenneministeri jämäkkänä Akaassa

Akaan Toijalassa oli keskiviikkona jännittynyttä väkeä. Ruukin terästehtaalle odotettiin tehtaan historian ensimmäistä ministerivierailua.

Akaan kaupunginjohtaja Aki Viitasaari ja Ruukin Toijalan yksikön tehtaanjohtaja Hannu Koukkari oikoivat solmiotaan hermostuneesti, muistiot kourassa. Yllätys olikin melkoinen, kun liikenneministeri Merja Kyllöstä kyydittävä musta Audi lopulta saapui.

Tehtaan ovesta asteli välitön ministeri, joka punaisessa tunikassaan kätteli kaikki läsnäolleet sanoen vain etunimensä. Helposti lähestyttävässä ministerissä oli myös jytyä. Kyllönen laukoi napakoita sanoja oman ministeriönsä puolesta.

– Suomessa on arvotettu kaikki muu liikenteen ohi. Ongelmilta on suljettu silmät. Esimerkiksi alemman tieverkon merkityksestä Suomelle ei ole käyty minkäänlaista keskustelua.

Kyllönen muistutti, että alemman tieverkot ovat tärkeitä maakuntien yrityksille ja asukkaille. Ei riitä, että vain metsätiet ovat kunnossa. Tavaraa pitää pystyä kuljettamaan pitkin ja poikin. Ihmisten on myös päästävä omalla autolla liikkeelle, jos toimivaa joukkoliikennettä ei ole tarjolla.

Liikenneministeri muistuttaa, että liikenteeltä kerätään valtiolle 7 miljardia, mutta takaisin palautuu vain 700-800 miljoonaa.

– Kun pyydän tarvittavaa 100 miljoonaa, minua sanotaan kohtuuttomaksi. Ei sen järjestäminen voi kyllä mahdotonta olla.

Viime viikkoina Kyllönen on julkisuudessa leimattu melkeinpä yksityisautoilun vihaajaksi. Hänen kantansa siitä, että osa yksityisautoilijoista saa työnantajaltaan ”laitonta palkkaa” kilometrikorvausten muodossa, ymmärrettiin ministerin mielestä sujuvasti väärin ja keskustelu ajautui mylläkäksi.

– Kaikki alkoi parin Hesarin nuoren toimittajan tekemästä taustahaastattelusta viime syksynä. Itse puhuin siitä, että etenkin kiinteistönvälitysbisneksessä sekä rakennus- ja kuljetusalalla on tapana maksaa osa palkasta kilometrikorvauksina. Se on harmaata taloutta, joka koituu lopulta myös työntekijän tappioksi, kun eläkettä lasketaan.

Työmatkojen verovähennysoikeudesta hän ei sen sijaan puhunut mitään, mutta osa keskustelijoista sekoitti käsitteet täysin.

Tällä hetkellä Kyllösen eittämätön lempilapsi on junaraideverkoston kehittäminen. Hän harmittelee, että sen eteen ei Suomessa ole tehty 20 vuoteen mitään.

– Nyt on tarkoitus rakentaa 10 vuoden pitkäjänteinen investointisuunnitelma raideliikennettä varten.