Jäälle ei ole vielä asiaa
- Hyytävä, virtaava vesi on ilmiselvä vaaranpaikka. Jääpeitteiset järvenselät saattavat houkutella kulkijoita, mutta ne ovat vielä poikkeuksellisen ohuita.
Jäät ovat koko maassa ajankohtaan nähden harvinaisen ohuita, paikoin jopa ennätysohuita, tietää hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta. Hän muistuttaa, että samalla järvellä saattaa jää olla vahvuudeltaan muutamasta sentistä jopa pariinkymmeneen senttiin.
– Jään vahvuus riippuu siitä, kuinka rauhassa se on saanut tekeytyä. Suuret, avonaiset järvenselät jäätyvät näillä pakkasilla nopeasti. Koko maassa jäät ovat yleisesti noin 5-30 senttiä ajankohdan keskiarvoa ohuempia, Korhonen muistuttaa.
Jos järvi on jo saanut jääpeitteen, mutta sen päälle on satanut kevyttä pakkaslunta, kestävän jään tekeytyminen vie aikaa. Jään pinnalle laskeutunut kevyt pakkaslumi on erinomainen eriste eli jää ei sen alla pääsee vahvistumaan.
Hausalossa, Mallasveden rannalla asuva Markku Meriö on useamman vuoden ajan tehnyt jäätietä mökkiläisten riemuksi. Tänä talvena jäätie jäänee vain unelmaksi.
– Viime talvena tein mönkijällä ensimmäiset alustustyöt tietä varten jo itsenäisyyspäivän aikoihin, Meriö muistelee.
Mies liikkuu jäällä tuura mukanaan. Kun tuura menee heilahtamalla läpi jäästä, on aika pakittaa tulosuuntaan.
– En muista, koska jäätilanne olisi Mallaksella ollut näin huono tähän aikaan vuodesta. Paikoin jäätä on vain kolmisen senttiä, Meriö ihmettelee.
Vedet jäätyvät, kun pintaveden lämpötilan laskee alle nollan. Jäätymisen alkaessa jääpeite voi kasvaa tyynellä säällä noin pari millimetriä vuorokaudessa pakkasastetta kohden. Kun ilman keskilämpötila on –10 astetta, voi vuorokaudessa siis syntyä parin sentin vahvuinen jää, jos lunta ei ole eristeenä.
