Luonto hehkuu kylien rajalla

Kaaliveräjän kohdalla orasmaalla ruokailee suurikokoinen rusakko. Kesäaamun viileyden nostattama usva pellon yllä korostaa vielä sen kokoa. Sumun häivyttämää vaaleaa taustaa vasten se muistuttaa Australiasta tuttua kengurua tai vallabia. Kun otus huomaa liikettä se lähtee laiskasti "pompottelemaan" kohti peltoalueen toisella laidalla näkyvää metsäistä peltosaareketta. Hetkisen kuluttua se on loikannut pellon reunaojan yli ja on Kiponmäessä, pienen kallionyppylän ympäröimässä kauniissa metsikössä.

Huittulan ja Ritvalan kylien rajalla, Hiedanpäänlahden tuntumassa sijaitsee nyttemmin luonnonsuojelualueeksi rajattu Kiponmäki - Sydänniemi lehtokohde. Kiponmäki on metsäsaareke Kipon, Suovielan, Häkäräisen ja Hiedanpään peltojen välissä. Sydänniemestä rajattu osuus on edellisen eteläpuolella Häkäräisen peltoalueen ja Kesäniemen välissä, ulottuen aivan Hiedanpäänlahden rantaan. Hiedanpäänlahdelta Kesäniemeen kulkee alueen läpi äskettäin kunnostettu mökkitie.

Kiponmäen alue on kaakko- koillissuuntainen pitkänomainen, pääosin lehtomaisen kankaan tyyppinen n. 600 metriä pitkä, kapea peltosaareke. Koillispään puoleisella osalla on tehty metsänhoitotöitä ja hakkuun jäljiltä se ei ole niin näyttävä kuin kaakkoisosa alueesta. Kasveista mainittavimpina pähkinäpensas, mustakonnanmarja, valkovuokko, korpi-imarre, kevätlinnunherne, koiranheisi, lehtokuusama, lehtotesma, näsiä ja useat muut, lehtomaiselle kangasmaalle tyypilliset kasvit. Kohteelta on tehty kasvikartoitusta pariin otteeseen 2000-luvulla.

Sydänniemen puolella alue on myös tyypillistä lehtomaista kangasmaata, vaikkakin muutamilla kalliopohjaisilla mäenkumpareilla maastotyyppi lähestyy jopa kuivaa kangasmaata. Nämä mäenkupurat sijoittuvat Sydänniemen puoleiseen rajauksen lounaislaiteelle, pellon puoli on kuitenkin varsin tasaista, maapohjaltaan pehmeää multamaata.

Luonnonsuojelualuerajauksesta on jätetty pois vielä 1980-luvulla peltona, nyttemmin tiheää vesaikkoa kasvava osa-alue. Häkäräisen ja Hiedanpään peltojen väliin työntyvä metsäniemeke, lähinnä Kiponmäkeä on suurelta osin tiheälti leppää, tuomea ja pihlajaa kasvavaa viitaa, paikoin lähes läpipääsemätöntä. Vain niemekkeen reuna-alueilla kasvaa suurempaa puustoa, muutamia mäntyjä suuria lehmuksia ja haapoja. Siellä täällä lähinnä luonnonsuojelualueen luoteispäässä on kookkaita kuusia ja täältä löytyy myös alueen suurin jättiläiskuusi.