Karjuvasta leijonasta kelpo koululaiseksi

Oskari Pöytäkivi on valkeakoskelaispoika, joka aloitti syksyllä ekaluokan. Iloinen 7-vuotias harrastaa uimista ja tykkää erityisen paljon hiihtämisestä. Oskarilla on kolme isompaa sisarusta ja lemmikkinä kaksi kissaa.

Oskarilla on tuikkivat silmät, jotka seuraavat maailmaa erityisen tarkasti. Oskari kompensoi näöllään sitä, minkä kuulossa ja kuulemisessa menettää. Oskari on kuuro.

– Kun poika oli puolivuotias, hänelle nousi korkea kuume. Aamulla menimme lääkäriin täällä Koskissa ja hän passitti meidät suoraan Tampereelle. Poika oli teho-osastolla monta päivää, muistelee Oskarin äiti Merja Pöytäkivi.

Oskari sairastui aivokalvontulehdukseen ja verenmyrkytykseen. Poika pelastettiin, mutta kuulo häipyi melko nopeasti.

– Vauva ei enää jokeltanut, vaan karjui kuin leijona, Merja-äiti muistelee pojan alkutaivalta.

Oskarille asennettiin sisäkorvaistute tämän ollessa puolitoistavuotias. Puheen kehitys hidastui, mutta tänä päivänä Oskari jo puhuu lauseita ja opettelee kirjoittamaan. Hän kuulee implanttikorvallaan melko hyvin, toisella ei mitään.

Merja Pöytäkivi toteaa, että arki sujuu, kuten lapsiperheissä yleensäkin.

– Eipä siinä tule joka hetki Oskarin kuulovammaa ajateltua.

Poika saa touhuta nuoren miehen touhuja normaaliin tapaan. Jalkapallon peluu ei tosin ole suotavaa, eikä taistelulajit. Herkkää implanttia on suojeltava kolhuilta.

Oskari ei voi myöskään hyppiä trampoliinilla, laskea muovista liukumäkeä tai touhuta ilmapallojen kanssa, koska nämä muodostavat staattista sähköä, joka voi vahingoittaa korvan herkkää laitetta.

– Arjen askareissa meillä on maalaisjärki mukana, äiti toteaa.

Vamma ei estä Oskarin rakastamaa uimista, mutta tuo siihen pieniä rajoitteita. Laitetta ei saa kastella, joten uidessaan ja saunoessaan Oskarin täytyy ottaa se pois. Poika osaa kuitenkin lukea huulilta ja viittoa, joten kommunikointi on mahdollista silloinkin.

– Koko perhe mummoja myöten opetteli viittomia silloin, kun Oskari oli vauva. Vaikka niitä tulee nykyään vähemmän käytettyä, tukiviittomat ovat hyödyllisiä vaikka Alias-peliä pelattaessa, Merja Pöytäkivi nauraa pilke silmäkulmassaan.

Oskarin tulevaisuus ei vanhempia huoleta. He ovat mielissään siitä, että poika pääsi Tampereen Liisankouluun. Oskari on reipas koululainen, vaikka koulumatka on pidempi kuin useimmilla hänen ikäisellään. Pojan mieliaine koulussa on matematiikka.